Ero sivun ”Kahvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
|||
Rivi 1:
{{Hyvä}}
[[Kuva:A small cup of coffee.JPG|thumb|300px|Kuppi mustaa kahvia.]]
'''Kahvi''' on [[kahvipensaat|kahvipensaan]] paahdetuista ja jauhetuista pavuista [[Uuttaminen|uuttamalla]] valmistettu, useimmiten kuumana juotava [[nautintoaine]]. Kahvi sisältää piristävää [[alkaloidit|alkaloidia]], [[kofeiini]]a. Kahvia voi valmistaa esimerkiksi [[Kahvipannu|pannussa]] keittämällä, [[kahvinkeitin|kahvinkeittimessä]] suodattamalla tai [[pressopannu]]ssa puristamalla. Kahvia voi juoda sellaisenaan eli mustana, mutta siihen voidaan lisätä esimerkiksi maitoa, kermaa, sokeria tai muita mausteita.
Kahvin keksijöinä pidetään [[Arabit|arabeja]], jotka valmistivat kahvia luultavasti jo 1200-luvun tienoilla [[Jemen]]issä. Eurooppaan kahvi tuli 1600-luvulla. Maailman suurin kahvintuottajamaa on [[Brasilia]], joka tuottaa noin kolmasosan maailman kahvista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/a1393046907050 | Nimeke = Brasilia on maailman suurin kahvintuottaja | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 23.2.2014 | Viitattu = 24.10.2014}}</ref> Yleisimmin viljeltyjä kahvilajeja ovat [[arabiankahvi]] ja [[kongonkahvi]], joista arabiankahvia pidetään maukkaampana. Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti: suomalainen kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kilogrammaa vuodessa.
Rivi 11:
===Keksiminen Etiopiassa ja leviäminen Arabiaan===
[[Kuva:Bunna4 - Roasting coffee beans.jpg|thumb|Etiopialaisnainen paahtamassa kahvipapuja nykyajan kahviseremoniassa]]
Etiopialaisten arvellaan nauttineen kahvipapuja ensimmäisenä jo ennen 1000-lukua. He jauhoivat kahvimarjoja, sekoittivat jauheen [[eläinrasva]]an, ja käyttivät näin saatuja patukoita energiaa antavina matkaeväinä. Jotkut syövät Etiopiassa edelleen tällaista ruokaa.<ref name=
Arabien on arveltu oppineen kahvin paahtamisen jo 1200-luvulla.<ref name="kahvinet-11" /> Sitä ei tiedetä, miten kahvi levisi Etiopiasta Arabiaan.<ref name=
Arabit pyrkivät pitämään viljelyn itsellään ja kielsivät siemenpapujen viennin. Vasta vuonna 1616 [[Hollantilainen imperiumi|hollantilaiset]] onnistuivat tuomaan kahvipapuja muualla viljeltäväksi.<ref name="ico-story" /> Hollantilaiset yrittivät viljellä kahvia aluksi Intian [[Malabar (Intia)|Malabar]]issa 1600-luvun lopulla ja paremmalla menestyksellä [[Jaava]]n [[Batavia]]ssa vuonna 1699. Jaavalta he laajensivat kahvinviljelyään [[Sumatra]]an ja [[Sulawesi]]in,<ref name="nca-history" /> ja hollantilaisista tuli nopeasti Euroopan johtavia kahvintoimittajia.<ref name="ico-story" />
Rivi 45:
* [[arabiankahvi]] (''Coffea arabica''), josta saatava kahvi on maultaan pehmeää ja sävykästä.<ref name="kjaer-10">Kjær & Thomsen 2006, s. 10</ref> Lähes kaikki maailman kalleimmista kahvilaaduista ovat arabicaa.<ref name="viisi-tahtea">{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.is/TaphZ | Nimeke = Kasvupaikka vaikuttaa kahvin makuun | Tekijä = Järnefelt, Lari | Julkaisu = Viisi tähteä | Selite = Arkistoitu sivu | Ajankohta = 26.2.2003 | Viitattu = 6.1.2015}}</ref> Sen yleiset lajikkeet ovat typica ja bourbon.<ref>Kingston 2015, s. 17.</ref>
* [[kongonkahvi]] (''Coffea canephora'' tai ''Coffea robusta''), josta saatava kahvi on voimakkaamman ja kitkerämmän makuista kuin arabica. Siinä on karvas jälkimaku ja usein mullankaltainen, metallinen vivahde.<ref name="kjaer-10" /> Ryhdikkäänä robustaa käytetään kuitenkin usein kahvisekoituksissa ja etenkin [[espresso]]kahvien pohjana. Robustassa on [[kofeiini]]a kaksinkertaisesti arabicaan nähden.<ref name="viisi-tahtea" /> Robusta on vallitseva kahvilaji Vietnamissa, Indonesiassa ja muualla Aasiassa, ja sitä viljellään melko paljon myös Afrikassa ja Brasiliassa.<ref>[http://www.intracen.org/coffee-guide/world-coffee-trade/world-production-by-type-arabica-and-robusta/ World production by type: arabica and robusta], International Trade Centre, viitattu 3.9.2016</ref>
* [[liberiankahvi]] (''Coffea liberica''), jota viljellään pienin määrin [[Malesia]]ssa ja Länsi-Afrikassa.<ref name="botanical-aspects">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ico.org/botanical.asp | Nimeke =Botanical Aspects | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =International Coffee Organization | Viitattu = 27.6.2013 }}</ref> Liberica on maultaan kitkerää, mutta sitä voidaan joskus sekoittaa pieniä määriä parempien papujen joukkoon.<ref name=
Maailman tuotannosta arabiankahvia on noin 75 prosenttia ja kongonkahvia 25 prosenttia.<ref name="kahvinet-6" /> Liberiankahvin osuus on yksi prosentti.<ref name=
Kahvia tehdään myös joistain villeistä lajikkeista, mutta tällaista kahvia ei myydä yleisesti. Villejä lajikkeita pyritään kuitenkin säilyttämään, jotta arabican geneettinen vaihtelu säilyisi tulevaisuudessakin.<ref name=
Viime vuosikymmeninä on kehitetty hybridilajikkeita, jotka ovat alkuperäisiä lajikkeita kestävämpiä ja tuottavampia.<ref name=
===Kahvin suurimmat tuottajamaat===
Rivi 144:
=== Marja ja papu ===
[[Kuva:Coffee bean (Coffee museum in Saint Petersburg).jpg|thumb|Kahvimarjan poikkileikkaus kahvimuseon mallissa. Marjan sisällä on kaksi kahvipapua.]]
Kahvipensaassa kasvaa kahvimarjoja, jotka ovat kypsyessään punaisia. Kahvimarjan sisällä on yleensä kaksi siementä eli kahvipapua.<ref name="kahvinet-6" /> Yksisiemenisiä hedelmiä eli helmipapuja on noin 10 prosenttia. Jotkut pitävät niitä normaaleja papuja maukkaampina, sillä ravinteet ja yhdisteet ovat niissä keskittyneet yhteen siemeneen.<ref name=
Siemeniä ympäröivässä perikarpissa eli hedelmän seinässä on kolme kerrosta. Marjan pinta on nimeltään epikarppi eli eksokarppi. Sen alla on mehevä mesokarppi, joka on makea sokerikerros. Se voi antaa kahville makean maun, jos papu käsitellään menetelmällä, joka säilyttää sen mahdollisimman pitkälle. Siemenet ovat endokarpin eli pergamentin tai kuoren sisällä. Myös siemenessä on kolme kerrosta. Spermodermi eli ohut päällys poistetaan yleensä ennen paahtamista. Tärkein kerros on endospermi. Sisimpänä on alkio.<ref name=
=== Sadonkorjuu===
Kahvipapuja aletaan kerätä 2–4 vuoden ikäisistä pensaista, ja pensaat antavat 1–2 satoa vuodessa.<ref name="kahvinet-4" /> Pensas tuottaa normaalin sadon eli 0,4–2,0 kilogrammaa raakakahvipapuja jo viisivuotiaana.<ref name="kahvinet-7" />
Vuorenrinteillä poiminta tapahtuu käsin ja tasangoilla koneellisesti.<ref name="kahvinet-6" /> Sato voidaan kerätä kahdella tavalla: joko yhdellä kertaa kokonaan, tai valikoivasti. Sarkapoiminnassa kaikki hedelmät poimitaan yhdellä kertaa koneellisesti tai käsin. Koneellisessa korjuussa niittokoneet kaartelevat ympäri peltoja, ja niiden pyörivät terät pudottavat kaikki hedelmät maahan, josta poimijat keräävät ne. Hedelmät voidaan irrottaa myös kiskomalla ne käsin alas pressun päälle tai kassiin. Jalostamossa kone poimii sen jälkeen kypsät ja terveet yksilöt sekä hylkää ylikypsät, raa’at, vahingoittuneet ja mädäntyneet.<ref name=
Valikoivassa poiminnassa pensaista poimitaan kullakin korjuukerralla vain kirkkaapunaiset, täysin kypsät marjat, jotka eivät ole liian kovia tai pehmeitä. Tämä menetelmä on työläs, mutta sillä saadaan hienolaatuisia papuja. Yksi työläinen voi kerätä käsin valikoiden 100 kilogrammaa hedelmiä päivässä.<ref name=
Sadonkorjuumenetelmän valinta riippuu sadon kypsymisajasta ja kasvuympäristöstä. Esimerkiksi Brasiliassa, missä lämpötila on yhtenäinen ja maasto tasainen, koko sato voidaan poimia kerralla, kun 75 prosenttia siitä on kypsynyt.<ref name=
Sadonkorjuu kestää neljä kuukautta, ja sen aika vaihtelee alueittain. Brasiliassa sadonkorjuun alku on huhtikuussa ja Keniassa lokakuussa.<ref name="kahvinet-7" />
Rivi 163:
Poimimisen jälkeen marjat käsitellään ja pavut kuivataan. Kuivatusmenetelmiä on kaksi: ''kuivakäsittely'' ja ''märkäkäsittely'', joista jälkimmäisessä on kaksi muunnelmaa, ''pesty'' ja ''pulpattu luonnollinen''.<ref name="moldvaer-20">Moldvaer 2014, s. 20–21.</ref> Kuivamenetelmä tuottaa miedon ja pehmeän aromin, ja märkämenetelmä hapokkaan aromin.<ref name="kahvinet-8" />
Kuivamenetelmässä marjat pestään tai huuhdellaan ja sitten kuivataan yleensä ulkona auringopaisteessa 5–10 senttimetrin paksuisina kerroksina kuivatustasanteilla tai riippuvilla kuivatusverkoilla. Kuivatus kestää vähintään kolme viikkoa, ja sitä nopeutetaan usein kuivureilla. Kuivamenetelmää käytetään lähinnä Brasiliassa ja Länsi-Afrikassa.<ref name="
Märkämenetelmä on kuivamentelmää vaativampi ja kalliimpi menetelmä.<ref name="kahvinet-8" /> Marjat kaadetaan vesitankkeihin ja uloimmat kerrokset poistetaan pulppereissa.<ref name="moldvaer-20" /> Pulpatussa luonnollisessa käsittelyssä marjat kuivataan heti, eikä hedelmälihaa poisteta. Kuivatus kestää 7–12 vuorokautta. Pesukäsittelyssä marjoja liotetaan ennen kuivausta vesialtaissa yhdestä kahteen vuorokautta, kunnes hedelmäliha irtoaa. Kuivatus kestää 4–10 vuorokautta.<ref name="moldvaer-20" /> Märkämenetelmää käytetään Keski-Amerikassa, Kolumbiassa ja Itä-Afrikassa.<ref name="kahvinet-8" />
Rivi 203:
Suodantinkahvi valmistetaan mittaamalla kahvi suodattimeen, johon kuumennettu vesi kaadetaan tai pumpataan [[Kahvinkeitin|kahvinkeittimen]] vesisäiliöstä. Kahvijuoma tippuu suodattimen läpi alla olevaan lasi- tai termoskannuun. Suodattimena voi käyttää kertakäyttöistä [[suodatinpussi]]a tai pestävää metalliverkosta tehtyä suodatinta.<ref name="menetelmat" />
[[Espresso]]kahvi valmistetaan pakottamalla 85–95
[[Kuva:French press.jpg|thumb|left|150px|Pressopannu]]
[[Pressopannu]]ssa on tavallisesti lasista valmistettu sylinterin muotoinen kannu. Sen sisällä on mäntä, jossa on suodatin. Kannuun sekoitetaan kuumaa vettä ja kahvijauhetta, ja kahvi valmistetaan painamalla mäntä alas, jolloin kahvijauhe puristuu kannun pohjalle ja kahvi jää sen päälle. Pressopannussa tehty kahvi on väkevämpää ja maukkaampaa kuin suodatinkahvi, sillä makuaineita ei suodatu pois.<ref name="menetelmat" />
Rivi 221:
===Lisukkeet===
Jotkut nauttivat kahvinsa [[maito|maidon]], [[sokeri]]n tai [[kerma]]n kera. Kahvia voi maustaa myös esimerkiksi [[kardemumma]]lla, [[Anisruoho|aniksella]], [[inkivääri]]llä tai [[
===Tarjoiluastiat===
Rivi 228:
==Cupping eli maistelu==
[[Kuva:Fancy a cupper.jpg|thumb|Ammattimaisia kahvinmaistelijoita arvioimassa kahveja.]]
[[Cupping]] on paahtajien ja kahviammattilaisten käyttämä menetelmä eri kahvinpapujen maun ja tuoksun arvioimiseksi. Sen avulla ammattilaiset voivat selvittää papujen suhteellisen arvon ja tehdä ostopäätöksiä. Cupping on paras menetelmä mitata tietyn pavun koko profiili, sillä olosuhteet ja menetelmä ovat siinä aina samat ja makuun vaikuttaa vain pavun ominaisuudet.<ref name=
Kahvinäytteet paahdetaan kevyesti enintään vuorokautta ennen cuppingia ja jauhetaan karkeaksi juuri ennen maistelua. Kuppiin annostellaan 7–8 grammaa kahvia ja 1,5 desilitraa 93–95-asteista vettä. Kahvin annetaan tekeytyä 3–5 minuuttia. Sen jälkeen sitä haistetaan ja maistetaan lusikalla, ja sen ominaisuuksia vertaillaan muihin laatuihin. Myös pavun ulkomuoto arvioidaan.<ref name=
== Kulutus ==
===Suurimmat kuluttajamaat===
Suomessa juodaan kahvia asukasta kohti eniten maailmassa. Vuonna 2011 suomalainen kulutti raakakahvia 12,2 kilogrammaa, mikä on paahdettuna kahvina 10 kg.<ref name="ess-kulutus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ess.fi/uutiset/talous/2011/07/06/suomalaiset-juovat-yha-maailman-eniten-kahvia | Nimeke =Suomalaiset juovat yhä maailman eniten kahvia | Tekijä = | Ajankohta = 6.7.2011 | Julkaisija =Etelä-Suomen Sanomat | Viitattu = 28.12.2013 }}</ref><ref name="ico-finland">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ico.org/countries/finland.pdf| Nimeke = Finland | Tekijä = | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = International Coffee Organization | Viitattu = 28.12.2013| Kieli = }}</ref> Seuraavaksi eniten raakakahvia asukasta kohti kulutettiin muissa Pohjoismaissa: Norjassa 8,9 kg, Ruotsissa 7,4 kg ja Tanskassa 7,4 kg. Italian kulutus on 5,8 kg asukasta kohti.<ref name="ess-kulutus" />
===Suomessa===
Rivi 287:
Kahvin sisältämä kofeiini estää [[välittäjäaine]] [[adenosiini]]a vastaanottavien [[Reseptori (biokemia)|reseptorien]] toimintaa aivoissa. Adenosiini vaikuttaa unirytmiin ja aiheuttaa väsymystä ja unipainetta etenkin pitkäaikaisen valvomisen yhteydessä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.lue_abstrakti2?iid=7192&iprint=3&p_hakusana=|Nimeke=Terveysportti: Adenosiini väsymyksen välittäjäaineena|Julkaisija=[[Duodecim]]}}</ref>
Kofeiini voi aiheuttaa pientä riippuvuutta ihmiselle, joka juo kahvia yli viisi kuppia päivässä. Silloin kahvinjuonnin äkillisestä lopettamisesta voi seurata muutaman päivän kestäviä
Pannukahvin sisältämä [[diterpeeni]] [[kafestoli]] kohottaa [[LDL-kolesteroli]]pitoisuutta veressä. Suodatinkahvin valmistuksessa aine jää paperisuodattimeen, eikä vaikutus kolesteroliarvoihin ole pannukahvin käytön vähennyttyä Suomessa enää merkittävä ongelma. Pannukahvilla on vielä 1960- ja 1970-luvuilla saattanut olla yhteys [[Sepelvaltimotauti|sepelvaltimotaudin]] yleisyyteen Suomessa.<ref name="terveyskirjasto" />
Rivi 317:
=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="nca-history">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ncausa.org/i4a/pages/index.cfm?pageid=68 | Nimeke =The History Of Coffee | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =National Coffee Association USA | Viitattu = 27.6.2013 }}</ref>▼
<ref name="kahvinet-11">{{Verkkoviite | Osoite = http://kahvinet.virtual35.nebula.fi/index.php?k=110977 | Nimeke = Kahvijuoma syntyi Arabiassa 1200-luvulla | Julkaisu = Kahvi.net | Viitattu = 22.10.2014}}</ref>▼
<ref name="ico-story">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ico.org/coffee_story.asp | Nimeke =The Story Of Coffee | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =International Coffee Organization | Viitattu = 27.6.2013 }}</ref>▼
<ref name="kahvinet-12">{{Verkkoviite | Osoite = http://kahvinet.virtual35.nebula.fi/index.php?k=110978 | Nimeke = Turkkilaiset ihastuivat kahviin 1500-luvun alussa | Julkaisu = Kahvi.net | Viitattu = 22.10.2014}}</ref>▼
<ref name="kahvinet-13">{{Verkkoviite | Osoite = http://kahvinet.virtual35.nebula.fi/index.php?k=110894 | Nimeke = Tuonti Eurooppaan alkoi 1500-luvun lopulla | Julkaisu = Kahvi.net | Viitattu = 22.10.2014}}</ref>▼
<ref name="kahvinet-6">{{Verkkoviite | Osoite = http://kahvinet.virtual35.nebula.fi/index.php?k=110961 | Nimeke = Tiesitkö tämän kahvin viljelystä? | Julkaisu = Kahvi.net | Viitattu = 24.10.2014}}</ref>
Rivi 333 ⟶ 343:
<ref name="kahvinet-8">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kahvi.net/index.php?k=110993| Nimeke =Marjasta pavuksi | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Kahvi.net | Viitattu = 30.6.2013 }}</ref>
▲<ref name="nca-history">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ncausa.org/i4a/pages/index.cfm?pageid=68 | Nimeke =The History Of Coffee | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =National Coffee Association USA | Viitattu = 27.6.2013 }}</ref>
▲<ref name="kahvinet-11">{{Verkkoviite | Osoite = http://kahvinet.virtual35.nebula.fi/index.php?k=110977 | Nimeke = Kahvijuoma syntyi Arabiassa 1200-luvulla | Julkaisu = Kahvi.net | Viitattu = 22.10.2014}}</ref>
▲<ref name="ico-story">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ico.org/coffee_story.asp | Nimeke =The Story Of Coffee | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =International Coffee Organization | Viitattu = 27.6.2013 }}</ref>
▲<ref name="kahvinet-12">{{Verkkoviite | Osoite = http://kahvinet.virtual35.nebula.fi/index.php?k=110978 | Nimeke = Turkkilaiset ihastuivat kahviin 1500-luvun alussa | Julkaisu = Kahvi.net | Viitattu = 22.10.2014}}</ref>
▲<ref name="kahvinet-13">{{Verkkoviite | Osoite = http://kahvinet.virtual35.nebula.fi/index.php?k=110894 | Nimeke = Tuonti Eurooppaan alkoi 1500-luvun lopulla | Julkaisu = Kahvi.net | Viitattu = 22.10.2014}}</ref>
<ref name="paulig-paahtaminen">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.paulig.fi/inspiroidu-opi/kaikki-kahvista/kahvin-paahtaminen-ja-jauhatus | Nimeke = Kahvin paahtaminen ja jauhatus | Julkaisija = Paulig | Viitattu = 13.11.2014}}</ref>
| |||