Ero sivun ”Viron Inkeri” versioiden välillä

Suomessa alueesta käytettiin nimitystä Viron Inkeri tai Eestin Inkeri. Nimikysymyksen taustalla oli myös Suomessa 1920-luvulla käyty keskustelu pitäisikö käyttää nimeä Viro vai Eesti. Virossa alueesta käytettiin Eesti-Ingeri. Virallisissa yhteyksissä alueesta sekä Suomessa että Virossa käytettiin myös muotoja Viron / Eestin inkeriläiset, Viron / Eestin inkeriläiskysymys, jolloin eräissä tapauksissa oli kyse kaikista Virossa olevista inkeriläisistä.

 

 

Viron Inkerin etnisistä ryhmistä 1930-luvun lopulla suurin oli [[inkerikot]], noin 900 henkeä. He asuivat lähinnä [[Väikylä]]ssä, [[Saarkylä]]ssä, Vanhassakylässäm ja jonkin verran heitä oli myös [[Hanikke|Hanikessa]]. Vanhassakylässä oli baptistiliike saanut runsaasti kannatusta ortodoksien keskuudessa. Toiseksi eniten alueella asui [[Inkeril%C3%A4iset|inkeriläisiä]], uskonnoltaan luterilaisia, noin 600-700 henkeä. Eniten heitä asui Kallivieressä. Myös Räkälä, Arsia, Kulla, Rajakylä ja Alakylä olivat luterilaisten asuttamia. Venäläistä väestöä asui Viron Inkerissä noin 200. [[Karstala]]n (Gorkan) kylä oli kokonaan venäläinen. Sen asukkaat oli tuotu jo maaorjuuden aikana sisä-Venäjältä. [[Vatjalaiset|Vatjalaisia]] asui Viron Inkerissä vain muutamia perheitä. Virolaisia oli noin 200, pääosin virkamiehiä ja rajanvartijoita sekä heidän perheitään.<ref>I-R. Järvinen. "Aili Laihon päiväkirja Viron Inkeristä kesällä 1937". Inkerin teillä, SKS, 1990</ref>