Ero sivun ”Hakaniemi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 109.240.90.215) ja palautettiin versio 16017195, jonka on tehnyt Vadelmavene |
→Työväen koti: Paisuttelut ja legendat pois |
||
Rivi 24:
1800-luvulle asti Hakaniemi oli vain rauhallinen laidunmaa eli ''haka''. Kaupunki alkoi säädellä rakentamista Pitkänsillan pohjoispuolella 1820-luvulta lähtien. Vuonna 1846 valmistui alueen jakaminen huvila- ja teollisuustonteiksi, jotka kaupunki antoi vuokralle pitkäaikaisin sopimuksin. Kauempana olevat maat jaettiin viljelys- ja laidunmaiksi. Vuosisadan lopulla [[Helsinki]] alkoi kuitenkin teollistua voimakkaasti ja [[Sörnäinen|Sörnäisen]] alueelle ilmestyi tehtaita. Samaan aikaan keskustan nousevat vuokrat ajoivat työväen ulos, ja [[Pitkäsilta|Pitkänsillan]] toisella puolella sijaitsevasta Hakaniemestä tuli pian suosittu asuinalue.
Pitkästäsillasta tuli pian symboli keskustan [[porvaristo]]n ja pohjoisen [[Työväki|työväen]] luokkaerosta. Ammattiliittojen kotina toiminut Hakaniemi värjäytyi punaiseksi ja [[Hakaniemen tori]]lla järjestettiin monta mielenosoitusta. Vuonna 1906 [[Viaporin kapina]]n aikana siellä tapahtui niin sanottu [[Hakaniemen mellakka]], jota on pidetty Suomen ensimmäisenä punaisten ja valkoisten kaartien yhteenottona. Punaisten vallankumousta suunniteltiin myöhemmin Säästöpankinrannassa olleessa "Graniittilinnassa", eli [[Helsingin työväentalo]]ssa
===Myöhemmät vaiheet===
|