Ero sivun ”Ottomoottori” versioiden välillä

3 002 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
→‎Kuormituksen säätö: Uusi kappale, lähteistettyä tietoa
(→‎Kuormituksen säätö: Uusi kappale, lähteistettyä tietoa)
 
Osa polttoaineesta tiivistyy imusarjan seinämille erityisesti kaasutinmoottoreissa, jossa kaasuttimen ja sylinterien välimatka on merkittävä, sekä ns. yksipistesuihkutuksella varustetuissa moottoreissa. Imusarjan seinämillä oleva polttoainekalvo vaikeuttaa seossuhteen tarkkaa säätöä, koska se tuo järjestelmään hitautta. Monipistesuihkutusjärjestelmissä on sylinterikohtaiset suuttimet, jotka pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle imuventtiiliä kalvon massan minimoimiseksi.
 
==Kuormituksen säätö==
Koska ottomoottorissa polttoaineseoksen täytyy olla seossuhteeltaan lähes optimaalinen, kuormituksen säädössä ei voida käyttää yksinkertaista polttoaineen annostelua [[dieselmoottori]]n tapaan. Siksi ottomoottorin säätö perustuu moottorin sylintereiden saaman täytöksen hallintaan. Tähän voidaan käyttää eri menetelmiä ja myös niiden yhdistelmiä.
# '''Kaasun virtauksen rajoittaminen säädettävällä kaasuläpällä.''' Helpon toteutuksensa vuoksi tämä menetelmä on perinteinen ja yleisimmin käytetty säätötapa. Säädettävällä kaasun virtausta vastustavalla kaasuläpällä hallitaan täytöstä tasaisesti. Menetelmän helpon toteutuksen hintana on moottorin huono hyötysuhde osakuormilla, sillä virtauksen rajoittaminen säädettävällä kaasuläpällä aiheuttaa pumppaushäviöitä.
# '''Täytöksen hallinta imuventtiilin sulkemishetkeä säätämällä.''' Tähän on kaksi vaihtoehtoista tapaa. '''EIVC''' (early intake valve closing) perustuu siihen, että osakuormituksella imuventtiili suljetaan ennen imutahdin päättymistä, jolloin mäntä vetää imuventtiilin sulkeutumisen jälkeen sylinteriin hetkeksi alipaineen, johon käytetty energia välittömästi palautuu puristustahdin alussa. '''LIVC''' (late intake valve closing) perustuu siihen, että osakuormituksella imuventtiilin sulkeutumista myöhäistetään, jolloin puristustahdin alussa osa täytöksestä palautuu avonaisen imuventtiilin kautta takaisin imusarjaan.
# '''Täytöksen hallinta pakokaasun takaisinkierrätyksen avulla.''' [[Pakokaasun takaisinkierrätys]] mahdollistaa periaatteessa säädön, jossa sylinterin täytöstä ei tarvitse rajoittaa kaasuläpällä tai venttiileillä. Takaisinkierrätetty pakokaasu syrjäyttää saman määrän tuoretta seosta. Käytännössä menetelmän käyttöä rajoittaa eri polttoaineiden puutteellinen soveltuvuus pakokaasun takaisinkierrätyksen kanssa. Ottomoottoreissa polttoaineena tavallisesti käytetty [[bensiini]] ei sovi takaisinkierrätyksen kanssa yhtä hyvin kuin [[Metanoli#Metanoli_polttoaineena|metanoli]].<ref name=sileghem2011-1 />
 
==Ottomoottoripalaminen==
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:1800-luvun keksinnöt]]
 
==Katso myös==
* [[Osittain esiseostettu poltto]]
 
==Lähteet==
* {{Verkkoviite |nimeke= Methanol as a Fuel for Modern Spark-Ignition Engines: Efficiency Study |tekijä= Sileghem, Louis; Van De Ginste, Maarten |osoite= http://web.archive.org/web/20160910070254/http://users.ugent.be/~lsileghe/documents/extended_abstract.pdf |tiedostomuoto= PDF |julkaisupaikka= Ghent, Belgia |julkaisija= Ghent University |selite= arkistoitu versio |ajankohta= 2011-10-21 |viitattu= 2017-04-07 |kieli= {{en}}}} Dokumentti on saatavissa myös osoitteessa http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.725.9991&rep=rep1&type=pdf
 
===Viitteet===
{{Viitteet|viitteet=
* <ref name=sileghem2011-1>Sileghem & Van De Ginste, 2011. Lainaus: "The combustion characteristics of methanol offer also the potential of applying load control strategies with EGR and lean combustion which can improve the efficiency."</ref>
}}
2 119

muokkausta