Ero sivun ”Fidel Castro” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lax (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 213.139.191.112 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän AB tekemään versioon. |
|||
Rivi 55:
Vuonna 1947 Castro liittyi Ortodoksipuolueeseen (''Partido Ortodoxo''), jonka perustaja [[Eduardo Chibás]] oli ehdolla presidentiksi korruptoitunutta [[Ramón Grau San Martín]]ia vastaan mutta hävisi. Vuonna 1951 Chibás ampui itseään vatsaan radiolähetyksessä pyrkiessään uudelleen presidentiksi. Castro oli tuolloin paikalla ja Chibásin luona sairaalassa hänen kuolleessaan.
Vuonna 1948 Castro matkusti [[Bogotá]]an [[Kolumbia]]an osallistuakseen [[Amerikan valtioiden järjestö]]n (OAS) yhdeksännen konferenssin kanssa samaan aikaan järjestettyyn nuorisotapahtumaan. Opiskelijat käyttivät tilaisuutta hyväkseen levittääkseen Yhdysvaltain hegemoniaa läntisellä pallonpuoliskolla vastustavia pamfletteja. Vierailun aikana kolumbialainen puoluejohtaja [[Jorge Eliecer Gaitán]] murhattiin, ja tapahtuma laukaisi maassa nimellä ''[[La Violencia]]na'' tunnetun protestiaallon. Kun viranomaiset halusivat kuulla Castroa hänen osallisuudestaan protesteihin, hän pakeni Kuuban lähetystöön ja hänet lennätettiin takaisin Havannaan.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://lanic.utexas.edu/la/cb/cuba/castro/1982/19820411 |Nimeke=Castro reveals role in 9 April 1948 Colombian|Julkaisija=lanic.utexas.edu|Luettu=17.1.2007}}</ref>
Valmistuttuaan oikeustieteen tohtoriksi 1950 Castro alkoi harjoittaa ammattiaan, lähinnä köyhien parissa. Hän tuli tunnetuksi kansallisista ja Yhdysvaltain valtaa Kuubassa vastustavista puheistaan. Hän kiinnostui myös politiikasta ja asettui ehdokkaaksi parlamenttiin. 10. maaliskuuta 1952 [[Fulgencio Batista|Fulgencio Batistan]] johtama sotilasvallankaappaus kuitenkin syrjäytti presidentti [[Carlos Prío Socarrás]]in hallituksen ja vaalit peruttiin. Batistasta tuli maan ''de facto'' johtaja. Yhdysvallat tunnusti hänen valtansa, mutta Castro syytti häntä vuoden 1940 perustuslain rikkomisesta. Juttua ei otettu käsiteltäväksi, ja Castro päätti ainoaksi keinoksi Batistan syrjäyttämisen.
| |||