Ero sivun ”Eila Peitsalo” versioiden välillä

'''Eila Peitsalo''' ([[17. huhtikuuta]] [[1931]] [[Turku]] – [[7. joulukuuta]] [[1997]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]], joka tuli tunnetuksi [[Suomen Kansallisteatteri]]n ihasteltuna näyttelijänä sekä monista1940- merkittävistäja elokuvaosistaan50-lukujen elokuvien sulokkaana [[komedienne]]na. Hän oli [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuuden]] vakituinen näyttelijä vuosina 1947–1954, ja teki pitkän uran Kansallisteatterissa, kunnes jäi eläkkeelle 1987. Valkokankaalla Peitsalo oli yleensä kiltti perheentyttö, herkkä aatelisneito tai pirteä seurapiirikaunotar. Eräs hänen tunnetuimpia filmiroolejaan oli Ulla Möllersvärd elokuvassa ''[[Tanssi yli hautojen (vuoden 1950 elokuva)|Tanssi yli hautojen]]'', josta hän sai erinomaiset arvostelut. Poikkeus oli leimallinen [[vamppi|vampin]] osa elokuvassa ''[[Yhden yön hinta]]''.

Eila Peitsalon vanhemmat olivat turkulainen talonhoitaja, myöhempi näyttelijä ja [[näytelmä]]kirjailija [[Ilmari Peitsalo]] ja teatterissa [[kuiskaaja]]na toiminut Ida Miettinen. Eila suoritti kansakoulun ja keskikoulun Turussa. Valmistuttuaan ylioppilaaksi 17-vuotiaana vuonna 1948 hän sai lehti-ilmoituksen kautta jo ensimmäisen elokuvaosansa.roolinsa Elokuvanelokuvasta ''[[Irmeli,Laulava seitsentoistavuotiassydän]]''. naispääosaan Peitsalo kiinnitettiin, kun ohjaajaOhjaaja-tuottaja [[Toivo Särkkä]] oliihastui aikaisemminPeitsalon ihastunutsuoritukseen, hänenjonka suoritukseensajälkeen elokuvassahänet kiinnitettiin draamaelokuvan ''[[LaulavaIrmeli, sydänseitsentoistavuotias]]'', joka oli Peitsalon ensiesiintyminen ja ensimmäinen pääosa filmissänimiosaan. Turkulaiseen teatteriin Peitsalo löysi tien äitinsä kautta.

TunnetuimmatPeitsalon roolinsatunnetuimmat Peitsaloelokuvat teki elokuvissaovat ''[[Irmeli, seitsentoistavuotias]]'', epookkiromanssi ''[[Tanssi yli hautojen (vuoden 1950 elokuva)|Tanssi yli hautojen]]'', komedia ''[[Isäpappa ja keltanokka]]'' ja rikoselokuva ''[[Yhden yön hinta]]''. MainituissaJälkimmäinen elokuvissaelokuva oli Peitsalon uralla sikäli poikkeuksellinen, että siinä hän näytteli yleensäkevytkenkäistä herkkäävamppia. ja[[F. rakastuvaaE. nuortaSillanpää|Sillanpää]]-filmatisoinnissa kaunotarta''[[Poika taieli pirteääkesäänsä]]'' javuonna vaaleaa1955 seurapiirityttöä,hän muttatulkitsi jälkimmäisessätoisessa hännaispääosassa eroottisia kokemuksia himoitsevaa kartanontytärtä. Peitsalo teki poikkeuksellisenurallaan osantoistakymmentä tummahiuksisenaelokuvaa, joista useimmissa hänellä oli vamppinapääosa. EnsimmäisenSivuosissa elokuvaroolinsahänet Peitsalonähtiin tekiusein 17-vuotiaanavaaleana elokuvassamaalaismimminä tai koulutyttönä, mm. avioliittohupailussa ''Laulava[[Vihaan sydänsinua – rakas]]'' (1948), ja viimeiseksimaaseutukuvauksessa jäi''[[Pitkäjärveläiset]]''. Viimeisen elokuvaroolinsa Peitsalo näytteli [[Edvin Laine]]en ohjaamakomediassa ''[[Akallinen mies]]'' (1986).

Eila Peitsalo opiskeli näyttelemistä muun muassa Ruotsissa [[Göteborgin kaupunginteatteri]]n oppilaskoulussa vuosina 1948–1949. Hän esiintyi [[Turun kaupunginteatteri]]ssa kunnes kiinnitettiin 1. heinäkuuta 1951 [[Suomen Kansallisteatteri]]n näyttelijäkuntaan<ref name="Virkkunen">{{Kirjaviite | Tekijä = Virkkunen, Urpo (toim.) | Nimeke = Kuka on kuka TV:ssä| Vuosi = 1970| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = }}</ref>. 1950- ja 1960-luvuilla Peitsalo teki useita opintomatkoja muun muassa [[Saksa]]an, [[Itävalta]]an, [[Puola]]an ja [[Kreikka]]an. Teatteriuransa aikana hänen rooliluettelonsa oli hyvin monipuolinen aina [[Prinsessa Ruusunen|Prinsessa Ruususesta]] piikaan asti ja kaikkea siltä väliltä. Hänen merkittävimpiä näyttämöroolejaan Prinsessa Ruususen lisäksi olivat mm. ''Mariuksen'' Fanny, ''[[Kirsikkapuisto]]n'' AnjaanAnja ja kaikkea''[[Tohvelisankarin siltärouva]]n'' väliltäKaroliina. Kansallisteatterin kaikkien aikojen kauneimmaksi näyttelijäksinäyttelijättäreksi tituleeratun Eila Peitsalon viimeiseksi teatterityöksityöksi jäi hoitajatar Porterin rooli näytelmässä ''Käärmeennahkatakki'', jonka ensi-ilta oli Kansallisteatterissa 14. tammikuuta 1987.

Eila Peitsalo oli naimisissa kuvaaja [[Pentti Unho]]n kanssa. Pariskunta avioitui vuonna 1952, ja he saivat kaksi lasta: JaanaJaanan (1954) ja JuhaJuhan (1957). Liitto päättyi eroon vuonna 1966.