Ero sivun ”Koijärvi (järvi)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 48:
Koijärvi nousi valtakunnallisen huomion kohteeksi pääsiäisen aikaan 1979, kun osa kuivatusyhtiön osakkaista päätti ryhtyä järven lopulliseen [[järvenlasku|kuivatukseen]] syventämällä sen laskuojaa. Television uutislähetyksessä pääsiäislauantaina haastateltiin kiistan paikallisten osapuolten edustajia. Maa- ja metsätalousministeri [[Johannes Virolainen]] kävi tutustumassa Koijärven tilanteeseen pääsiäistä seuranneella viikolla. Ennen Virolaisen käyntiä Koijärven suojelu oli ollut esillä valtioneuvostossa jo kahdesti, ja käyntiä seuranneena päivänä [[Sorsan II hallitus|hallitus]] päätti, että Koijärven luonnonsuojelullinen arvo on selvitettävä, vaikka kuivatustoimiin ryhdyttäisiinkin. Samaan aikaan Koijärven laskuojaan ilmestyi ensimmäinen jupakan aikaisista lukuisista padoista.<ref>Salo 2009, s. 19–24.</ref>
Koijärvi-liikkeen alkuunpanija [[Ville Komsi]] on myöhemmin kertonut saaneensa sysäyksen toimintaan nähtyään kuivatushankkeen paikallisen vastustajan Antero Vuoren haastattelun pääsiäislauantain uutislähetyksessä.<ref>Salo 2009, s. 110–111.</ref> Viikon kuluttua pääsiäisestä Koijärvelle saapui noin sadan ympäristöaktivistin joukko, johon kuului etupäässä [[Helsinki|helsinkiläisiä]], [[Turku|turkulaisia]] ja [[Tampere|tamperelaisia]] nuoria.
Tapahtuman synnyttämä [[Koijärvi-liike]] onnistui tavoitteessaan säilyttää lintujärvi, koska sitä ei kuivatettu. Luonnonsuojelijat sitä vastoin tuomittiin sakkoihin vesilain rikkomisesta ja haitanteosta viranomaisille sekä korvauksiin [[vesihallitus|vesihallitukselle]] ja Helsingin vesipiirille. Oikeudenkäynneillä oli selvä ennakkotapauksen luonne, koska ainakaan pohjoismaissa ei tiettävästi ollut jouduttu ratkaisemaan oikeudessa, mikä on luonnonsuojelun nimissä sallittavaa. Korkein oikeus linjasi päätöksessään vuoden 1983 lopulla, että [[kansalaistottelemattomuus]] ei ole hyväksyttävää, vaikka oikeudenmukaisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta saattaa vallita erilaisia käsityksiä.<ref name=kko/><ref name=lhl/><ref>Salo 2009, s. 77–82.</ref>
|