Ero sivun ”Knut Forsberg” versioiden välillä

Knut Forsberg syntyi vuonna 1829 Tukholmassa [[Kuninkaallinen hoviseurakunta|Kuninkaalliseen hoviseurakuntaan]]. Hänen isänsä toimi [[Tukholman kuninkaanlinna]]ssa [[Lakeija|hovilakeijana]]. Forsberg kouluttautui puutarha-arkkitehdiksi työskennellen Ruotsin merkittävimpien puutarhureiden palveluksessa. Hän opiskeli myös ulkomailla Ruotsin kuninkaan [[Oskar I]]:n rahoittamana, muun muassa [[Lontoo]]n kuuluisassa [[Royal Botanic Gardens, Kew|Kew Gardensissa]] sekä kuninkaallisessa puutarhassa [[Belgia]]n [[Laeken]]issa.

Vuonna 1851 Forsberg voitti [[Pariisi]]n lähistöllä sijaitsevan [[Bois de Boulogne]]n puiston suunnittelukilpailun, jonka oli järjestänyt tuolloin [[Ranska]]n presidenttinä toiminut [[Napoleon III]]. 1854 hänet nimitettiin Tukholman kuninkaanlinnan hovipuutarhuriksi. Tunnetuin hänen Ruotsiin suunnittelemistaan puistoista on Tukholman [[Berzelii park|Berzeliin puisto]].

Puutarhurin töiden lisäksi Forsbeg toimi kaupunkisuunnittelijana, kirjoitti artikkeleita eri lehtiin, muun muassa [[Aftonbladet]]iin. Hän kustansi myös omia lehtiä, joiden ilmestyminen jäi kuitenkin vain muutamaan numeroon. Lisäksi Forsberg oli kiinnostunut politiikasta. Huolimatta läheisistä suhteistaan kuninkaalliseen hoviin, hän oli innokas [[Tasavaltalaisuus|tasavaltalainen]]. Holtittomasta rahankäytöstään tunnettu Forsberg solmi 25-vuotiaana avioliiton itseään yli 50 vuotta vanhemman leskirouvan kanssa. Avioliitto takasi hänelle turvatun taloudellisen aseman muutamaksi vuodeksi. Forsbergin puolison kuoltua vuonna 1862 hän ajautui jälleen taloudellisiin vaikeuksiin.

Suomeen Forsberg on tehnyt useita puistosuunnitelmia, useimmat vuosina 1865-1866, jolloin hän asui jonkin aikaa [[Turku|Turussa]]. Hän saapui kaupunkiin tehtailija [[Pehr Cerelius Rettig]]in kutsumana ja suunnitteli tämän toimeksiannosta [[Samppalinnanpuisto]]n. Forsbergin laatimien suunnitelmien mukaan oli tarkoitus rakentaa myös [[Ruissalon Kansanpuisto]], mutta Turun kaupunki piti suunnitelmaa liian kalliina eikä sitä toteutettu. Lisäksi hän oli jo vuonna 1862 laatinut [[Suomen talousseura]]n palkkaamaanapalkkaamana suunnitelman Turun [[Vartiovuorenmäki|Vartiovuorenmäen]] puistoksi. <ref>[http://www.turku.fi/Public/download.aspx?ID=38559&GUID=%7BD3091517-464D-4F56-891E-1CB19D27F9C3%7D Turun kaupunki/Turun kaupunkipuistojen historiaa, s. 21]</ref>

[[Helsinki]]in hän laati suunnitelmat [[Kaisaniemen puisto|Kaisaniemen-]] ja [[Tähtitornin vuori|Tähtitornin vuoren]] puistojen uudistamiseksi. <ref>[http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=49835 Turun kaupunki/Puistojen historiaa]</ref> Forsbergin piirustusten mukaan uudistettiin myös [[Mustialan maanviljelysopisto]]n sekä [[Törnävän kartano]]n puistot. <ref>[http://www.seinajoki.fi/museo/historia/ Seinäjoen kaupunki/Östermyran kartano]</ref> <ref>[http://www.amk.fi/opintojaksot/500/1118941755515/1118986870133/1118987307872/1118992090130.html Hämeen ammattikorkeakoulu/Mustialan puisto ja piha]</ref> [[Porvoo]]seen valmistui Forsbergin suunnittelema moderni englantilaistyylinen [[Runeberginpuisto]] vuonna 1867. <ref>[https://www.porvoo.fi/index.php?mid=5359 Porvoon kaupunki/Runeberginpuisto]</ref> [[Porin vanha hautausmaa|Porin vanhalle hautausmaalle]] Forsberg laati kalliin yksityiskohtaisen istutussuunnitelman, joka kustannustensa vuoksi toteutettiin vain osittain. <ref>[http://www.pori.fi/material/attachments/kaupunkisuunnittelu/julkaisut/5txXaYmGP/Suistolaisten_puisto.pdf Suistolaisten puisto, s. 28]</ref>

*[http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=14338 Riksarkivet/Knut M. Forsberg <small>(ruotsiksi)</small>] {{sv}}

*[http://www.gaffelverkstan.com/gape/knut.html Gaffel Art Park Event/Knut Forsberg <small>(ruotsiksi)</small>] {{sv}}