Ero sivun ”Fronde” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh |
|||
Rivi 27:
Hovi pakeni uudelleen pääkaupungista 6. tammikuuta 1649, kun kaupunki joutui kapinallisten haltuun. Tällä kertaa pakopaikka oli Saint-Germain-en-Layen linna. Nuoren [[Ludvig XIV (Ranska)|Ludvig XIV]]:n täytyi viettää yönsä ennalta valmistelemattomassa linnassa olkivuoteella. Condé kiirehti sulkemaan yhteydet Pariisiin. Talvisäässä Condé armeijoineen ryösteli maaseutua. Nälkää nähneessä Pariisissa koettiin myös valtaisat tulvat. Kapinan johtajat esittivät tällöin kutsun espanjalaisille{{selvennä}}. Varakreivi [[Henri Turenne]], joka oli tyytymätön sukunsa asemaan, liittyi kapinallisiin saksalaisen armeijansa kanssa. Saman aikaan kapinalliset pilasivat mahdollisuuksiaan keskinäisiin riitoihin <ref name=osm />.
Tapahtumat eivät kuitenkaan johtaneet lopulliseen päätökseensä. Kauhistuneina tapahtuman mahdollisista seurauksista parlamentin puhemiehet Mole ja de Mesmes pyysivät hartaasti Anna Itävaltalaista neuvottelemaan tilanteesta. Mazarin allekirjoitti sopimuksen asiasta parlamentin puhemiesten kanssa. Vuoden 1649 maaliskuussa kaikki näytti selviävän:
==Prinssien Fronde==
===Prinssien pidätys ja maakuntien kapinointi===
Condé oli Gaston Orléansin ohella parlamentin käymän kapinan voittajia. He pakottivat kuningattaren myöntämään palkkioita Contille ja tämän sisarelle Longuevillelle. Kapinalliset solmivat "liittoaktin", jonka yli 800 aatelismiestä allekirjoitti.
Maakunnissa sitä vastoin Fronde-kapinointi syttyi uudelleen. Longuevillen herttuatar oli paennut [[Normandia]]an ja hänen seuranaan oli La Rochefoucauldin herttua. Myös Turenne oli pysynyt uskollisena Condélle. Mazarin reagoi tapahtumiin jakamalla hallituspaikat uskollisille kannattajilleen ja mielensä muuttaneille entisille kapinallisille. Kuningatar teki poikansa Ludvig XIV:n kanssa kierroksen maaseudulla kasvattaakseen aatelin uskollisuutta. Longuevillen herttuatar liittyi Turennen joukkoihin Meusen alueella ja he allekirjoittivat sopimuksen Espanjan kuningas [[Filip IV (Espanja)|Filip IV:n]] kanssa. Turennen armeijan piti yhdistyä [[Espanjan Alankomaat|Espanjan Alankomaiden]] kuvernöörin, arkkiherttua [[Leopold Vilhelm (Itävallan arkkiherttua)|Leopold Vilhelmin]] joukkoihin. Ruhtinaiden Fronde-kapinan nousun edessä kuningatar vei nuoren kuninkaan [[Akvitania]]an, jossa kuitenkin kapinalliset olivat päässeet [[Bordeaux]]’n herroiksi. Kuningatar antoi sotilasjohdon [[Ludvig XIII (Ranska)|Ludvig XIII:n]] veljelle. Turennen joukkojen läheisyyden takia Vincennesin linnan vangit siirrettiin Marcoussis’iin. Bordeaux’n piiritys alkoi 5. syyskuuta 1650.
Rivi 47:
Yleinen sotaväsymys vallitsi. Mazarin päätti vetäytyä Builloniin ja tilanne rauhoittui. Kun kävi selväksi, että oli vahva mielipide, joka halusi palauttaa järjestyksen Pariisiin. Condé lähti Ranskasta [[Flanderi]]in ja siirtyi Espanjan palvelukseen. Ludvig XIV palasi 21. lokakuuta 1652 riemuitsevaan Pariisiin. Hän asettui asumaan [[Louvre]]en, jota piti Palais-Royalia parempana. Kardinaali Retz, eli Conti, heitettiin välittömästi vankeuteen. Condé menetti arvonsa kuninkaallisen suvun jäsenenä (''prince du sang'') ja tuomittiin kuolemaan. Grande Mademoiselle pakotettiin menemään Saint-Fargeaun luostariin, jossa hän oli vuoteen 1657 saakka.
Seurasi menestyksekäs kuninkaallinen
==Keskeiset kapinan osapuolet==
Rivi 62:
* Chevreusen herttuatar sekä Montbazonin herttuatar.
===
* [[Louis II Condé]], taisteli aluksi kuninkaan joukoissa, mutta myöhemmin kapinallisten rinnalla.''
| |||