Ero sivun ”Armand de Bourbon-Conti” versioiden välillä

[[Kuva:Undated miniature of Armand de Bourbon, Prince of Conti by an anonymous artist.jpg|thumb|right|300px|Armand de Bourbon, ContimContin ruhtinas. [[Miniatyyri]]maalausMiniatyyrimaalaus noin v.vuodelta 1659.]]

'''Armand de Bourbon, Contin ruhtinas''' ([[11. lokakuuta]] [[1629]], [[Pariisi]] – [[21. helmikuuta]] [[1666]], [[Pézenas]]) oli Ranskan ylhäisaateliin kuuulunut ruhtinas. Hän oli nuorin ja toinen poika [[ruhtinas]] [[Henri II Condé]]n lapsista, sekä [[Louis II Condé]]n ja Anne Geneviève de Bourbon-Condén, Longuevillen [[herttua]]ttaren veli.

Conti sai kasteensakastettiin 23. joulukuuta 1630 [[Saint-Sulpice (Pariisi)|Saint-Sulpicen kirkossa]]. HänelläHänen olivatkummeinaan kummeinaolivat [[kardinaali Richelieu]] sekä Montmorencyn herttuatar. Contin ruhtinaan titteli luotiin juuri häntä varten vuonna 1629.

Hän oli terveydeltään heikko ja lievästi [[kyttyräselkäisyys|kyttyräselkäinen]]. Hänen vanhempansa suunnittelivatkin pojalleen kirkollista uraa ja laittoivat hänen [[Clermont]]in [[jesuiitat|jesuiittojen]] kouluun, jossa hän oli samaan aikaan [[Molière]]n kanssa. Hänet nimitettiin jo 12. joulukuuta 1641 [[Saint-Denis]]in apottiluostarin ”komentaja-[[apotti|apotiksi]]”.<ref>Tätä termiä käytettiin, kun munkit eivät saaneet itse, kuten perinne oli, valita itselleen apottia, vaan sen määräsi ylempi taho, esimerkiksi arkkipiispa tai hallitsija.</ref> Seuraavana vuonna hänet nimitettiin [[Clunyn luostari|Clunyn]] apotiksi<, ja sen jälkeen hän sai hoitaakseen seitsemän muuta apottiluostaria ja viisi tavallista luostaria.

Tammikuussa 1649 Conti osallistuosallistui yhdessä lankonsa Longuevillen herttuan kanssa [[Fronde (kapina)|Fronden]] -kapinaan, jonka johtajaksiloppuvaiheessa hänhänet nousinostettiin. [[Charente]]n taistelussa vihollista johti hänen veljensä [[Louis II Condé]], joka oli vielä uskollinen kuninkaalle. MuttaCondé kuitenkin liittyi kapinoitsijoihin [[Rueilin rauha]]nrauhan solmimisen jälkeen myösmaaliskuussa Condé liittyi kapinoitsijoihin1649. Siitä lähtien trio Conti, Condé ja Longueville johti kapinaa yhdessä. Kolmikko pidätettiin [[Palais-Royale (Pariisi)|Palais-Royalessa]] 16. tammikuuta 1650, ja heidät vietiin vangittuina [[Vincennesin linna]]an, ja myöhemmin [[Marcoussisin linna]]an ja lopulta [[Le Havre]]n linnoitukseen.

Fronden painostuksesta [[kardinaali Mazarin]] joutui pakenemaan ulkomaille vuonna 1651, ja samalla johtajakolmikko vapautettiin 7. helmikuuta samana vuonna. Condé oli äkkijyrkkä valtion suhteen ja esti Contia avioitumasta Charlotte de Lorrainen (1627–1652) kanssa, joka oli [[Anna Itävaltalainen|Anna Itävaltalaisen]] uskotun, Chevreusen herttuattaren tytär. Vuonna 1653 Conti oli vetäytynyt maaseudulle Pézenasiin [[Languedoc]]in maakuntaan. jaHän alistui kuninkaan tahtoon ja teki sovinnon [[kardinaali Mazarin]]in kanssa. Hän avioitui 21. helmikuuta 1654 kardinaali Mazarinin veljentyttären Anne Marie Martinozzin (1639–1672) kanssa. Heillä oli avioliitosta lapset Louis Armand I de Bourbon-Conti (1661–1685), toinen Contin ruhtinas ja François Louis de Bourbon-Conti (1664–1709), kolmas Contin ruhtinas.

Kesäkuussa 1654 Contin piti jättää vaimonsa ja ottaa tehtäväkseen [[Katalonia]]a valloittaneen armeijan johtaminen. Hän joutui lähtemään uudelleen sotaretkelle [[Espanja]]an keväällä 1657. Hänen kuninkaallinen suosionsa oli korkeimmillaan, kun hänet nimitettiin [[hovi]]nhovin talouden ylimmäksi virkamieheksi (Grand maître de France), kun hän oli hylännyt vapaamielisen elämänmuotonsa. Samana vuonna hän johti myös [[Italia]]n alueelle kohdistunutta sotaretkeä.

Vuosina 1653–1656 Conti oli [[Molière]]nMolièren teatteriseurueen suojelija. Tämä seikka ei suinkaan estänyt häntä kirjoittamasta vuonna 1666 ilmestynyttä teosta ''Traité de la comédie et des spectacles'', jossa hän tuomitsee sekä [[Pierre Corneille]]n [[tragedia]]ttragediat että [[Molière]]nMolièren [[komedia]]t. Hän myös julkaisi vuonna 1666 teoksen ''Les Devoirs des Grand'' ('Suurmiesten velvollisuudet').

[[Ludvig XIV (Ranska)|Ludvig XIV]] soi hänelle vuotuisen 60&nbsp;000 [[livre]]nlivren suuruisen eläkkeen 16. tammikuuta 1660. Samana vuonna 26. helmikuuta hänen nimitettiin Languedocin komentajaksi. Tällöin hän asettui asumaan Grange-des-Présin linnaan ja omistautui mystiikan harrastamiselle aina kuolemaansa 1666 saakka.