Ero sivun ”Lumipallomaa” versioiden välillä

On myös arvioitu jokaisen jäätiköitymisvaiheen jälkeen happipitoisuuden nousseen entistä korkeammalle, joka olisi esimerkiksi voinut olla eräs syy [[kambrikauden räjähdys|kambrikauden räjähdykselle]]. Auringon kirkkaus oli silloin heikompi, ja elämän ilmestyminen valtameriin pienensi [[kasvihuoneilmiö]]tä aiheuttavaa hiilidioksidimäärää.

 

 

Erään tutkimuksen mukaan<ref name="poulsenjacob">Poulsen &amp; Jacob (2004)</ref> lumipallomaa on mahdoton: jos Auringon kirkkaus pienenee vaikkapa 93 % nykyisestä, niin jään laajeneminen pysähtyy merivirtojen ja [[pilvi]]en muodostuksen takia. Pilvet pitävät sen lämmön, mitä eivät pysty sieppaamaan. Tuulten ajamat merivirrat kuljettavat lämpöä, ja jäätikön laajeneminen pysähtyy noin 27 leveysasteelle, ja lumipallomaa ei synny. Joidenkin tutkijoiden mukaan päiväntasaajan lähellä olisi ollut jäätön tai ohutjäinen vyöhyke ainakin merissä.