Ero sivun ”Mauno Kuusisto” versioiden välillä

| kuvan_nimi = Mauno-Kuusisto-1960.jpg

| kuvateksti = 1960.

| ammatti = laulaja

'''Mauno Arnold Kuusisto'''<ref name="pomus.net">{{Verkkoviite | Osoite=http://pomus.net/001797 | Nimeke=Populaarimusiikin museo | Viitattu 3.8.2010}}</ref> ([[3. marraskuuta]] [[1917]] [[Tampere]] – [[29. elokuuta]] [[2010]] Tampere<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/muistot/a1364357259530 | Nimeke=Mauno Arnold Kuusisto | Tekijä= Niiniluoto, Maarit | Julkaisija= Helsingin Sanomat | Ajankohta= | Viitattu=9.6.2016}}</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] [[iskelmämusiikki|iskelmä]]- ja [[ooppera]][[laulaja]] ([[lyyrinen tenori]]).<ref name="pomus.net">{{Verkkoviite | Osoite=http://pomus.net/001797 | Nimeke=Populaarimusiikin museo | Viitattu 3.8.2010}}<br>
http://www.kysy.fi/kysymys/loistavaaaninen-tenori-mauno-kuusisto-esiintyi-parissa-tjsarkan</ref>).

Mauno Kuusisto jäi orvoksi muutaman kuukauden ikäisenä ja varttui isovanhempiensa luona. Lapsuuden kesiä hän vietti paimenena [[Pohjanmaa]]lla [[Voltti (kylä)|Voltissa]]. Lapsuutensa hän asui Tampereella [[Finlayson]]in työläisten talossa ja pääsi teini-ikäisenä Finlaysonille ”rasvaripojaksi” öljyämään kutomakoneita.<ref name="AL">''Aamulehti, sivu B21,'' 19.9.2010, s. B21.</ref>

Kuusiston ääni tuli tutuksi 1950-luvun radioesiintymisissä. Tällöin tuottaja [[Johan Vikstedt]] halusi tehdä levyn, missä Kuusisto laulaa. Hän ideoi single-levyn ”Heijastus”.<ref name="AL"/> Levyn B-puolelle<ref name="AL"/> laitettiin italialaisen Rodolfo Falvon vuonna 1930 säveltämä kappale ”Kertokaa se hänelle” (1959). Tämän ansiosta Kuusisto nousi iskelmäyleisön suosioon, ja ”Kertokaa se hänelle” ylsi singlenä [[kultalevy]]myyntiin. 47&nbsp;000 kappaleen myynnillään se on Suomen kaikkien aikojen myydyin kotimainen single.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ifpi.fi/tilastot/myydyimmat/kaikki/kotimaiset/singlet | Nimeke=Kaikkien aikojen myydyimmät kotimaiset singlet | Julkaisija=IFPI | Viitattu=21.1.2010}}</ref> Kuusisto kertoi myöhemmin kuulleensa laulun ensi kerran radiosta [[Mario Lanza]]n laulamana ollessaan lomamatkalla [[Venetsia]]ssa 1950-luvun puolivälissä. [[Henry Theel]] levytti sen [[Reino Helismaa]]n suomeksi sanoittamana jo vuonna 1955 nimellä ”Vie hänelle lauluni”, mutta ilman menestystä. Kuusiston esityksen sanoitti suomeksi [[Sauvo Puhtila]] nimimerkillä ”Timjami”.<ref name="SS1"> Pekka Gronow, JukkaPekka – Lindfors, jaJukka Jake– Nyman, Jake: ''Suomi soi 1: Tanssilavoilta tangomarkinoille'', s. 256. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2505-X.</ref> Pääosan Kuusiston esittämistä kappaleista sovittivat [[Erkki Melakoski]] ja [[George de Godzinsky]], eräitä myös [[Ensio Kosta]] (Sten Ducander). Kuusisto myös esiintyi pääosassa elokuvassa ''[[Kertokaa se hänelle]]...'' (1961), joka oli hänen debyyttinsä valkokankaalla. Lisäksi hän esitti pääosaa elokuvassa ''Kun tuomi kukkii'' (1962).

Kuusistosta tuli 1960-luvun alussa populaari-ilmiö yhtäaikaisesti nuorisomusiikin nosteen kanssa, vaikka hän edusti laulajana puhdasta [[Taidemusiikki|klassista]] lauluihannetta ja [[bel canto]] -tyyliä. Kuusisto toimi lauluillaan sillanrakentajana eri musiikkityylien välillä ja muovasi näin osaltaan suomalaisten musiikkimakua. Hänen repertuaariinsa kuuluivat muun muassa [[kansanlaulu]]t, [[hengellinen musiikki]], [[ooppera]], romanssi, [[operetti]] ja [[viihdemusiikki]]. Kuusisto oli tunnettu laajalti ulkomaita myöten lyyrisestä tenoriäänestään. [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] hän kävi esiintymismatkoilla kaikkiaan nelisenkymmentä kertaa.<ref> Gronow,name="SS1" Lindford & Nyman, s. 256.</ref>

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hietala, Aki | Nimeke=Mauno Kuusisto – kauniiden laulujen laulaja'' | Julkaisija=Kirja kerrallaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-92-2728-0}}

* [http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/laulava-puuseppa-mauno-kuusisto YLEn Elävä arkisto: Laulava puuseppä Mauno Kuusisto.] YLEn Elävä arkisto.