Versio 1. huhtikuuta 2017 kello 14.43 muokkaa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 143 muokkausta →‎Yhteistoiminta-asetus: kh ← Vanhempi muutos		Versio 1. huhtikuuta 2017 kello 14.46 muokkaa kumoa Kospo75 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 46 143 muokkausta →‎Tapahtumien tausta: kh Uudempi muutos →
Rivi 10: [[Kuva:Cardinal_Mazarin.jpg\|thumb\|200px\|right\|[[Kardinaali Mazarin]], Pierre Mignardin maalaamana]] ==Tapahtumien tausta== Fronde sai alkunsa aateliston yleisestä tyytymättömyydestä. Se oli lähtöisin taloudellisesta kriisistä ja ~~verorasituksen~~kasvavista ~~kasvusta~~veroista, ~~jonka~~joiden avulla voitiin rahoittaa [[Kolmikymmenvuotinen sota\|kolmikymmenvuotisen sodan]] kustannuksia. Kuninkaan alaikäisyyden vuoksi maata johti ylhäisaatelista koostunut sijaishallitus, jonka toivottiin keventävän verorasitusta. Kardinaali Mazarin katsoi kuitenkin, että Ranskan talouden on kestettävä myös sotarasitukset eikä luopunut veroista. Veroministeri Patricelli d’Émery pikemminkin laajensi veronkantoa uusilla veroilla. Kapinoinnin syynä oli myös veronkorotusten ja veronkannon tiukkuus. Niinpä veroista vapautettu [[Pariisi]]kin joutui maksamaan ”taillea” (välitön vero ennen vuotta 1789). Perustettiin myös uusia valtionvirkoja, jotta saataisiin tuloja virkojenmyynnin perinnöllisyyden verosta eli ”paulettesta”. Hallitusta vastassa olivat kuninkaallisen suvun omat jäsenet. Orléansin herttua [[Gaston Orléans]], joka oli kuningas [[Henrik IV (Ranska)\|Henrik IV]]:n nuorempi poika, ei kätkenyt tyytymättömyyttään Mazarinia kohtaan. Tyytymättömiä olivat myös Gastonin tytär Anne Marie Louise d'Orléans de Montpensier, jota kutsuttiin nimellä Grand Mademoiselle, Louis de Bourbon eli [[Louis II Condé]] sekä hänen sisarensa Anne Geneviève de Bourbon-Condé, Longuevillen herttuatar. He kaikki havittelevat pääsyä kuninkaalliseen neuvostoon. Myöhemmin kardinaaliksi noussut aatelismies Jean-François Paul de Gondi oli erinomaisen kunnianhimoinen ja näytteli tapahtumissa tärkeätä roolia. Ylhäisaatelin johtama [[Parlamentti (ancien régime)\|Pariisin parlamentti]] ryhtyi veronkorotusten takia taisteluun sijaishallitusta vastaan. Se käytti usein moiteoikeuttaan näkökantojensa ajamiseen, koska sillä ei ollut suoranaista päätösvaltaa.

Ero sivun ”Fronde” versioiden välillä