Sijaishallitsija [[Anna Itävaltalainen]] oli 15. tammikuuta 1648 Pariisin parlamentissa pitämässä niin sanottua kuninkaan istuntoa ({{k-fr|lit de justice}}). Sen avulla parlamentti yritettiin pakottaa uusien varojenverojen rekisteröintiin, jota tarvittiin, että laitverot tulisivat voimaan. Seuraavana päivänä parlamentti perui hallitsijan läsnä ollessa edellisenä päivänä tehdyt päätöksensä. Marazin yritti toimenpiteillään saada palautetuksi päätöksen, mutta 13. toukokuuta parlamentin kamarit hyväksyivät "yhteistoiminta-asetuksen", jolla muodostettiin yksikamarien ja yhtenäinen kokousyhteiskokous. Tuomarit puolestaan laativat 27 kohtaa käsittävän-kohtaisen listan, jossa vaadittiin valtiovarainministerin eroa, parlamentin hyväksyntää kaikille veronkorotuksille sekä yksilönvapauden takaamista.
Aluksi hallitsija Anna Itävaltalainen luovutti kahakassa. KuitenkinMazarin 20.tunsi elokuutakuitenkin Condénelokuussa [[Lensinasemansa taistelu|Lensissä]]niin saamanvahvaksi, voitonettä jälkeenpäätti Mazarintehdä tunsivastaiskun. mahdollisuutensaHän tulleen iskun antamiseen.pidätytti 26. elokuuta hän pidätytti parlamentin johtajat, joiden joukossa oli myös suurta kansansuosiota nauttiva vanha presidentti Pierre Broussel, joka nautti suurta kansansuosiota. Uutinen pidätyksistä sytyttihermostutti Pariisin ja käynnisti "barrikadien päivän".<ref name=enbr /> Kansleri Séguir sai kansanjoukot kimppuunsa ja nämä pyrkivät polttamaan rakennuksen, johon hän pakeni. Porvarismiliisit partioivat [[Palais-Royale]]n lähistöllä. Mazarin oli pakotettu vapauttamaan Broussel. Maaseudulle pennut Anna Itävaltalainen joutui hyväksymään parlamentin ehdot, joiden mukaan hänen oli kahden viikon kuluessa palattava Pariisiin.
