Ero sivun ”Susiluola” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) Ei luola peittänyt mannerjäätä, vaan päinvastoin. |
p →Tutkimus: typo |
||
Rivi 16:
Luolasta löydetyt karkeat, käteen sopivat kiviesineet herättivät toiveita siitä, että ne olisivat ihmisen esi-isän tai lähisukulaisen valmistamia viimeistä jääkautta edeltävältä ajalta. Eräät kivilöydöt on tulkittu kivityökaluiksi ja niiden valmistamisessa muodostuneeksi ”kivijätteeksi” eli ''iskoksiksi''. Luolasta on myös löydetty väitettyjä nuotion pidon jälkiä.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Haggrén, Georg,|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet : Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle|Vuosi=2015|Sivu=29|Julkaisija=Gaudeamus|Tunniste=937725390|Isbn=9789524953634|www=https://www.worldcat.org/oclc/937725390}}</ref>
Luolassa on esitetty eläneen joko [[neanderthalinihminen]] noin 70 000 vuotta sitten tai vielä aikaisemmin 130 000–120 000 vuotta sitten Eem-
Jos tulkinnat löydöksistä pitävät paikkansa, Susiluola on ainoa mannerjään peittämä paikka Fennoskandiassa, josta on löydetty ihmistoiminnan jälkiä ajanjaksolta ennen jäätiköitymistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/tutkimus/susiluola/merkitys|nimeke=Susiluolan merkitys Euroopan arkeologiassa|julkaisu=www.nba.fi|viitattu=2017-04-01}}</ref> Tulkinnan mukaan luola on Suomen ainoa paleoliittista eli vanhinta kivikautta edustava muinaisjäännös.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/tutkimus/susiluola|nimeke=Susiluola|julkaisu=www.nba.fi|viitattu=2017-04-01}}</ref>
|