Ero sivun ”Fronde” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Right document for the Cardinal de Retz |
lis lähde, parannettu määritelmää |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| käsittelee Ranskassa puhjennutta kapinaa. [[La Fronde]] on 1897–1905 Ranskassa ilmestynyt feministinen sanomalehti.}}
{{Lähteetön|Vain yksi lähde mainittu varsin pitkässä artikkelissa.}}
'''Fronde''' oli
[[Kuva:AnnaofAustria09.jpg|thumb|right|200px|right|[[Anna Itävaltalainen]] (muotokuva vuodelta 1620)]]
#
#
[[Kuva:Cardinal_Mazarin.jpg|thumb|200px|right|[[Kardinaali Mazarin]], Pierre Mignardin maalaamana]]
==Tapahtumien konteksti==
Fronde sai alkunsa aateliston yleisestä tyytymättömyydestä. Tämä puolestaan oli lähtöisin taloudellisesta kriisistä sekä voimakkaasta verorasituksen kasvusta, jonka avulla voitiin rahoittaa [[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisen sodan]] kustannuksia. Kuitenkin kapinoinnin suoria syitä tulee etsiä ajankohtaisemmista tapahtumista, eritoten siitä miten kuningasvalta veronkorotukset ja veronkannon järjesti. Sijaishallituksen toivottiin yleisesti keventävän verorasitusta, mutta se ei toiminut asiassa mitenkään. [[Kardinaali Mazarin]] katsoi, että Ranskan talous saattoi hyvinkin kestää sodan, eikä luopunut veroista. Veroministeri Patricelli d’Émery laajensi veronkantoa uusilla veroilla. Näin hän pakotti veroista vapautetun [[Pariisi]]nkin maksamaan ”taillea” (välitön vero ennen vuotta 1789). Hän perusti uusia virkoja, kun Mazarin omalla tahollaan valmistautui kiristämään virkojen myynnin perinnöllisyyden veroa eli ”paulettea”.
Kuninkaan hallitusta vastassa olivat kuninkaallisen suvun omat jäsenet. [[Gaston Orléans]], joka oli [[Henrik IV (Ranska)|Henrik IV]]:n nuorempi poika ja tunnettu juonittelija, ei kätkenyt oppositiossa olevaa asennettaan Mazarinia kohtaan. Näin ei tehnyt myöskään hänen tyttärensä Anne Marie Louise d'Orléans de Montpensier, jota kutsuttiin nimellä Grand Mademoiselle eikä myöskään [[Louis II Condé]] tai hänen sisarensa Anne Geneviève de Bourbon-Condé, Longuevillen herttuatar. He kaikki havittelevat pääsyä kuninkaalliseen neuvostoon. Myös Jean-François Paul de Gondi, myöhemmin Rezin kardinaali, oli erinomaisen kunnianhimoinen ja näytteli tapahtumissa tärkeätä roolia. [[Pariisin parlamentti]] ryhtyi verojen takia taisteluun sijaishallitusta vastaan. Parlamentti käytti usein moiteoikeuttaan, jonka se toivoi vaikuttavan kuningaskunnan poliittiseen päätöksentekoon.
| |||