Ero sivun ”Thutmosis III” versioiden välillä

12 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
p
fix
p (fix)
'''Thutmosis III''' (nimi myös muodossa ''Menheperra Tuthmosis III'')<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria, 20. osa. Historian perintö | Sivu = 88 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1987| Tekijä = Erling Bjöl | ISBN = 951-1-09753-9 }}</ref> oli [[Muinainen Egypti|muinaisen Egyptin]] [[Uusi valtakunta|Uuden valtakunnan]] [[Egyptin 18. dynastia|18. dynastian]] aikana vuosina 1479–1425 eaa. hallinnut [[faarao]]. Häntä pidetään Egyptin imperiumin perustajana.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 1132| Selite = Sanakirjassa nimi on muodossa ''Tuthmosis III''| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref>
 
Thutmosiksen äiti oli jalkavaimo [[Isis (kuningatar)|Isis]] ja isä oli hänen edeltäjänsä [[Thutmosis II]]. Hänen vaimojaan olivat mm.muun muassa hänen sisarensa [[Neferura]] (joka kuoli ennen Thutmosiksen valtaan nousua), [[Hatsepsut-Merytra]] (jota ei pidä sotkea faaraokuningatar [[Hatšepsut]]iin), sekä lukuisat sivuvaimot mm.kuten Menhet, Menwi ja Merti. Sekä Neferura että Hatsepsut-Merytra olivat Thutmosiksen edeltäjän Hatšepsutin tyttäriä. Egyptologien mukaan jalkavaimot Menhet, Menwi ja Merti olivat todennäköisesti aasialaisten heimopäälliköiden tyttäriä. Thutmosiksen ja Hatsepsut-Merytran pojasta tuli faarao Amenhotep II.
 
Thutmosiksen isän kuoltua 1479 eaa. hänestä tuli faarao, mutta hänen isänsä vaimo HatsepsutHatšepsut nousi Thutmosiksen kanssahallitsijaksi.<ref>Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat, Päätoim. Erling Bjöl, Otava. Keuruu 1982. ISBN 951-1-06987-X. Sivut 84-86.</ref> Thutmosiksella ei 22 vuoden ajan ollutkaan juurikaan valtaa, vaan HatsepsutHatšepsut johti valtiota. Noin vuoden 1458 eaa. tienoilla HatsepsutHatšepsut kuitenkin katosi jäljettömiin ja Thutmosis sai täyden vallan. Joidenkin teorioiden mukaan Thutmosis jopa järjesti HatsepsutinHatšepsutin kuoleman, mutta on todennäköisempää että hän kuoli muista syistä. HatsepsutinHatšepsutin kuoleman jälkeen Thutmosis tuhosi tämän nimen kaikista muistomerkeistä poikansa [[Amenhotep II|Amenhotep II:n]] kanssa.
 
Thumosiksen saatua täyden vallan, hän alkoi laajentaa valtakuntaa useilla eri sotilaallisilla operaatioilla. Hänen sanotaan vallanneen satoja eri kaupunkeja. Thutmosiksen hallintokaudella lähes koko Lähi-itä liitettiin [[Egypti]]n valtioon. Hän oli myös ensimmäinen faarao joka laajensi valtakuntaa [[Eufrat]]-joen länsipuolelle. Hän kukisti syyrialaisten valtioiden liiton vuonna 1490 eaa. Kaikkiaan hän teki 17 sotaretkeä [[Nubia]]an, [[Syyria]]an ja [[Palestiina]]an.<ref name=hss /> Aktiivisen sotilastoimintansa ja lyhyytensä takia häntä nimitetään joskus Egyptin [[Napoleon]]iksi.
 
Thutmosis on haudattu kuninkaiden laaksoon hautaan [[KV34]]. Hänen kivinen [[sarkofagi]]nsa on edelleen hautakammiossa, mutta vuonna [[1881]] muumiokätköstä löydetty puinen hauta-arkku ja muumio ovat nyt [[Kairo]]n museossa.
 
==Nedjem==
==Lähteet==
{{Viitteet}}
{{Edeltäjä-seuraaja | Titteli= [[Faarao|Egyptin faarao]] | Edeltäjä=[[HatsepsutHatšepsut]] | Kommentti=18. dynastia | Seuraaja=[[Amenhotep II]]}}
 
[[Luokka:Egyptin faaraot]]