Ero sivun ”Olkahinen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p uusi avain luokalle Luokka:Olkahinen: "*" HotCat-työkalulla |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1:
'''Olkahinen''' on noin 1 900 asukkaan<ref>[http://www.tampere.fi/liitteet/t/6GA6kr3QM/Tampere_alueittain_2013.pdf Tampere_alueittain_2013.pdf, s. 132–133]</ref> kaupunginosa [[Näsijärvi|Näsijärven]] rannalla Koillis-[[Tampere|Tampereella]].<ref name="tt07">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/tiedostot/5uRLIQtRD/KATSAUS2_07.pdf | Nimeke = Tilastokatsaus Tampereelta 2007:2 | Tekijä =Leena Salminen, Janne Vainikainen, Kirsi Hämäläinen, Marko Nurminen | Tiedostomuoto =pdf | Selite = sivu 21 ja 23 | Julkaisu = | Ajankohta =Joulukuu 2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tampereen kaupunki | Viitattu = 23.7.2014 | Kieli = }}</ref> Alue sijaitsee noin 12 kilometrin päässä Tampereen keskustasta ja noin viiden kilometrin päässä [[Koilliskeskus|Koilliskeskuksesta]]. Olkahisen asuntokanta koostuu rivi- ja omakotitaloista. Alueen pohjoispuolitse kulkee [[valtatie 9]].
Olkahisessa sijaitsee vuonna 2001 valmistunut [[Aitolahden kirkko|Aitolahden uusi kirkko]] ja [[Suomen aluelennonjohto]] (entinen [[Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskus]]) Aitovuoressa. Olkahisen naapurikaupunginosia ovat [[Tasanne]], [[Ojala (Tampere)|Ojala]]
Olkahinen kuului [[Aitolahti|Aitolahden kuntaan]] vuoteen [[1966]] asti, jolloin kunta liitettiin [[Tampere|Tampereeseen]]. Olkahisen (Olkaisen) torppa mainittiin [[Hatanpään kartano]]n omistajan Idmanin kirjeessä vuodelta [[1837]]. Olkahisen tila liitettiin myöhemmin Ketaran tilaan. Alueen ensimmäinen [[asemakaava]] vahvistettiin vuonna [[1976]].<ref> Maija Louhivaara: ''Tampereen kadunnimet'', s. 210. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. ISBN 951-609-105-9.</ref> Kadunnimi Olkahittenperä on kansanomainen nimitys Olkahisenlahden perukalle, jota katu reunustaa.<ref> Louhivaara 1999, s. 213.</ref> Lassinlinnankadun nimi viittaa Lassi-nimiseen mieheen, joka tarinan mukaan piileskeli vihollisia Lassinlinnan saaressa Näsijärven Niihamanselällä [[Suomen sota|Suomen sodan]] aikana.<ref> Louhivaara 1999, s. 212.</ref>
Olkahisen kaupunginosaan liittyvän Maurinkylän asuntoalueen syntyyn vaikutti kenkätehtailija Väinö Hyppönen, joka omisti Ketaran tilan. Hyppönen luovutti tilan maista alueen [[siirtoväki|siirtoväen]] ja rintamamiesten asutettavaksi ehdolla, että se nimettäisiin Maurinkyläksi hänen sodassa kaatuneen poikansa Maurin (1909–1944) mukaan.<ref> Louhivaara 1999, s. 213.</ref>
==Lähteet==
{{Viitteet}}
| |||