Ero sivun ”Alleeli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisätty rinnakkaiskäsite |
siirsin lauseen |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee haplotyyppiä, alleelin muotoa yleisemmin. ihmisen perimän mitokondrion ja Y-kromosomin haplotyypeistä aartikkelissa [[Ihmisen haploryhmän tyyppi]].}}
'''Geenimuodot''' eli '''vastingeenit''' eli '''alleelit''' ovat saman [[geeni]]n vaihtoehtoisia muotoja, joilla on [[kromosomi]]ssa sama [[Lokus|paikka]].<ref name="BI5">{{BI5|160}}</ref>
[[Diploidinen|Diploidin]] solun vastinkromosomeissa samassa geenipaikassa sijaitsevat geenimuodot muodostavat ''alleeliparin''. Diploidisolu on [[homotsygootti|samaperintäi]]nen, jos sen molemmissa vastinkromosomeissa on geenistä sama geenimuoto, tai [[heterotsygootti|eriperintäi]]nen, jos geenimuodot ovat erilaiset. Monessa tapauksessa eriperintäisen parin toinen geenimuoto on [[Dominoiva ominaisuus|vallitseva]], toinen [[Resessiivinen ominaisuus|väistyvä]]. Väistyvän ominaisuuden esilletulo on näin ollen mahdollista vain samaperintäisenä. Myös [[letaali|tappava]] geenimuoto saattaa olla olemassa eriperintäisenä, samaperintäisenä se johtaa yksilön [[kuolema]]an.
Geenimuodot voivat olla myös epätäydellisesti vallitsevia tai yhteisvallitsevia, jolloin molempien geenimuotojen ominaisuudet ilmenevät yksilön [[fenotyyppi|ilmiasussa]]. Yhteisvallitsevat geenimuodot ovat muun muassa ihmisen ABO-[[veriryhmä]]n takana. Jos samassa [[populaatio|kanna]]ssa geenimuotoja on kolme tai useampi, kyseessä on useasta geenimuodosta (''multippeli alleeli -'' {{k-la|multiplus}} moni). Esimerkiksi ihmisen veriryhmän määrittävät useat geenimuodot. Samalla yksilöllä voi kuitenkin olla enintään kaksi geenimuotoa.
| |||