Ero sivun ”Länsi-Saksa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p "Kirjallisuutta"-osio |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) →Toisen maailmansodan jälkeen: sanavalinta |
||
Rivi 57:
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen [[natsi-Saksa]] jaettiin [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] kesken [[Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet|neljään miehitysvyöhykkeeseen]] [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]], [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]], [[Ranska]]n ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] kesken. Sodan jälkeen maa oli raunioina, miljoonat olivat menettäneet henkensä ja maassa oli miljoonia kodittomia [[pakolainen|pakolaisia]]. Saksassa tuota sodan jälkihetkeä nimitetään nollahetkeksi ({{k-de|Stunde Null}}).
Liittoutuneiden välien kiristyminen johti kuitenkin [[kylmä sota|kylmän sotaan]] ja [[rautaesirippu]] jakoi Saksan alueen kahtia. Alkuperäisenä suunnitelmana oli Saksan pitäminen yhtenä valtiona, mutta vastakkainasettelun vuoksi kolmesta länsiliittouneiden vyöhykkeestä tuli Saksan liittotasavalta (''Bundesrepublik Deutschland'', ''BRD'' tai ISO-Standard DEU) ja Neuvostoliiton vyöhykkeestä Saksan demokraattinen tasavalta (''Deutsche Demokratische Republik'', ''DDR''). Saksojen vastakkainasettelu ja jako oli kylmän sodan merkittävin ilmenemismuoto. Entinen Saksan pääkaupunki, [[Berliini]], jäi kokonaan DDR:n
Saksan liittotasavalta julistettiin perustetuksi 23. toukokuuta 1949 uuden perustuslain (''[[Grundgesetz]]'') myötä pääkaupunkinaan [[Bonn]]. Saksan liittotasavallasta tuli parlamentaarinen [[demokratia]]. Siihen kuuluivat sodan jälkeiset Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja Ranskan miehitysalueet, ja ''[[de jure]]'' myös muut [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] osat. Elokuun vaalien jälkeen muodostettiin 20. syyskuuta 1949 ensimmäinen hallitus, jota johti liittokansleri [[Konrad Adenauer]]. Seuraavana päivänä maa sai itsehallinnon tietyissä kysymyksissä. Huhtikuussa 1951 Saksa liittyi Ranskan, [[Italia]]n ja [[Benelux|Benelux-maiden]] kanssa [[Euroopan hiili- ja teräsyhteisö]]ön.
| |||