Versio 28. maaliskuuta 2017 kello 17.03 muokkaa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 732 muokkausta p kappalejakoja ← Vanhempi muutos		Versio 29. maaliskuuta 2017 kello 13.54 muokkaa kumoa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 732 muokkausta p typo Uudempi muutos →
Rivi 6: Jatkosodan lopussa maja purettiin ja sille etsittiin uusi paikka tulevan valtakunnanrajan länsipuolella. Majan alkuperäiset rakentajat pystyttivät rakennuksen uudelleen [[Punelia]]n rannalle Lopelle touko- ja kesäkuun aikana 1945. Mannerheim saapui ensimmäisen kerran majalle 21. kesäkuuta 1945, jolloin kenraalimajuri Raappana luovutti juhlallisesti majan avaimet sen isännälle. Hoitamiensa [[tasavallan presidentti\|tasavallan presidentin]] tehtävien ja heikentyneen terveytensä vuoksi marsalkka vieraili majalla sen uudessa sijaintipaikassa tiettävästi vain kahdeksan kertaa, viimeisen kerran syyskuussa 1948.<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', osa 5, s. 74. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.</ref> Mannerheim lahjoitti itselleen tarpeettomaksi käyneen majan vuonna 1948 [[Suomen Metsästäjäliitto\|Suomen ~~Metsäsätäjäliitolle~~Metsästäjäliitolle]], jolla ei kuitenkaan ollut käyttöä sille. Lopulta neljä upseerijärjestöä perusti yhdessä Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja ry -nimisen yhdistyksen, joka hankki majan tontteineen ja kunnosti sen museoksi.<ref name="yle" /> Marskin Maja on ollut avoinna yleisölle kesäisin vuodesta 1959 alkaen. Majassa on avokuisti, iso pirtti takkoineen, keittiö, marsalkan makuuhuone sekä huoneet adjutanteille ja läheteille. Majassa oli alun perin turvekatto, joka korvattiin myöhemmin nykyisellä malkakatolla.<ref name="suomenmaa" /> == Lähteet ==

Ero sivun ”Marskin Maja” versioiden välillä