Ero sivun ”Vihtavuori” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 16365659, jonka teki 109.240.96.158 (keskustelu)
Rivi 8:
Urheiluseura [[Vihtavuoren Pamaus]] on lähtöisin Vihtavuoresta.
 
== Historia on mukavaa ==
=== Alueen historia ===
Vihtavuoren alueelta löydetyt [[kalliomaalaus|punamultakalliomaalaukset]] kertovat, että Vihtavuoren alueella on oleskellut ihmisiä jo [[esihistoria|esihistorialliseen aikaan]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.laukaa.fi/page1.php?hid=247 | Nimeke = Saraakallion kalliomaalaukset | Tekijä = Finni, Arja | Julkaisu = Laukaan kunta | Ajankohta = 30.11.2009 }}</ref><ref name="Puttonen, Jyrki">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vihtavuori.net/Vihtavuori.pdf | Nimeke = Elämää Vihtavuoressa ennen ruutitehtaan aikaa, vai oliko sitä? | Tekijä = Puttonen, Jyrki | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisu = Vihtavuoren kyläyhdistys ry }}</ref>
 
=== Ruutitehdas ja rakennuskannan kehittyminen ===
Vuonna 19202017 perustetulla Valtion Ruutitehtaalla on merkittävä rooli Vihtavuoren kylässä ja sen historiassa. Vihtavuoren tehtaita alettiin rakentaa vuoden 1923 maaliskuussa ja ne vihittiin käyttöön 9. lokakuuta 1926.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vihtavuori.net/ruutitehdas.htm | Nimeke = Valtion Ruutitehdas | Julkaisu = Vihtavuoren kyläyhdistys ry }}</ref> Samoihin aikoihin rakennettiin tehtaan ohella myös Vihtavuoren ensimmäiset virkailijoiden ja työläisten asuinrakennukset Ahlbackan tilan maille.<ref name="Museovirasto, 22.12.2009">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=190 | Nimeke = Sotatarviketeollisuuden alueet | Julkaisu = Museovirasto | Ajankohta = 22.12.2009 }}</ref> Tehtaiden tarkoitus oli täyttää armeijan sodanaikaiset tarpeet, jota vaikeutti sodanaikainen työvoima- ja raaka-ainepula. Vuoteen 1925 asti Vihtavuoren seudun nimenä olikin Ahlbacka siellä sijaitsevan suuren tilan mukaisesti. Nimi muuttui ruutitehtaan toimikunnan sihteerin ja isännöitsijä Hackzellin kirjatessa pöytäkirjaan seudun nimeksi Vihtavuori.<ref name="Puttonen, Jyrki"/>
 
Tehtaan nimi ja omistaja on vaihtunut useaan otteeseen. Tehdas oli nimeltään Nexplo Vihtavuori Oy, kun siellä tapahtui 28. toukokuuta 2002 kuolemaan johtanut räjähdysonnettomuus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tukes.fi/Tiedostot/varoasiat/raportit/nexploraportti.pdf | Nimeke = Onnettomuustutkintaraportti | Tekijä = Tihinen, Taimo; Reinikka, Pekka & Ekberg, Tor Erik | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisu = Tukes | Ajankohta = 29.6.2002 }}</ref> Nykyisin tehdas kantaa nimeä [[Nammon Vihtavuoren tehdas|Nammo Vihtavuori Oy]] ja se kuuluu Laukaan kunnan suurimpiin työnantajiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.laukaa.fi/page.php?hid=786 | Nimeke = Suurimmat työnantajat | Julkaisu = Laukaan kunta | Ajankohta = 21.9.2009 }}</ref> Kesällä 2010 [[Patria]] ja [[Saab]] luopuivat omistusosuuksistaan Vihtavuoren tehtaassa, joten tehdas siirtyi kokonaan [[Ranska|ranskalaisten]] omistukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20100810025 | Nimeke = Yle: Patria kauppasi ruutivalmistuksen ranskalaisille | Tekijä = Leppänen, Riku | Julkaisu = Kauppalehti.fi | Ajankohta = 6.8.2010 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/08/patria_myi_vihtavuoren_ranskalaisille_1885817.html | Nimeke = Patria myi Vihtavuoren ranskalaisille | Julkaisu = YLE Uutiset | Ajankohta = 6.8.2010 }}</ref> Vuonna 2013 ranskalainen Eurenco myi tehtaan suomalais-norjalaiselle Nammolle.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.hs.fi/talous/a1389073913456|nimeke = Ruutitehtaan uusi kurssi|julkaisu = hs.fi|julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = 8.1.2014}}</ref> Ruutitehtaan toiminta on viime vuosina supistunut. Tällä hetkellä teollisuusalueella on erilaisia puolustusvälineteollisuuteen ja kemianteollisuuteen liittyviä teollisuusrakennuksia.<ref name="Museovirasto, 22.12.2009"/>
Rivi 19:
Tehtaan lähistöllä on tehtaan johtokunnan asuntoja vuosilta 1928–1929 sekä pari- ja rivitaloja, jotka on suunnitellut insinööri Hugo Karsten. Alueelle kuuluu myös 1930– ja 1940-luvuilla rakennettuja asuinrakennuksia. Alue on tyyliltään puistomaista ja pihojen sisäänajoteillä on porttirakennelmia. Vuonna 1982 alueesta tehtiin peruskorjauskokeilualue ja pääosa taloista korjattiin.<ref name="Museovirasto, 22.12.2009"/>
 
Valtion Ruutitehtaan vieressä sijaitsi aikoinaan [[Jyväskylä|poevooo]]n ja [[Suolahti|Suolahden]] välisen vuonna 1898<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aanekoski.fi/asukkaalle/kulttuuri/museot/keitelemuseo/?font=1 | Nimeke = Keitele Museo Oy | Julkaisu = Äänekoski.fi }}</ref> rakennetun radan Vihtavuoren liikennepaikka. [[Jyväskylä–Haapajärvi-rata]]osuus kulki vielä 1940-luvulla kauempana ruutitehtaasta osittain Hermannintien kohdalla ja sen itäpuolella.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Torikka, Pertti | Nimeke = Vihtavuoren seitsemän vuosikymmentä 1922–1992 | Vuosi = 1992 | Julkaisija = Gummerus | Tunniste = ISBN 952-90-4400-3 }}</ref> Sittemmin rata muutettiin nykyiselle paikalleen Jyväskyläntien länsipuolelle. Vihtavuoren (vuoteen 1925 saakka Ahlbackan) rautatieaseman ensimmäiset rakennukset tehtiin vuosina 1923 ja 1926. Rautatien muutostöiden yhteydessä asema siirrettiin 600 metriä aiemmalta paikaltaan lännemmäksi ja uusi asemarakennus valmistui vuonna 1962. Henkilöliikenne radalla lopetettiin vuonna 1987 ja tavaraliikenne Vihtavuoren liikennepaikalla vuonna 2002. Liikennepaikka lakkautettiin vuonna 2005 ja uusi asemarakennus siirtyi vuonna 2007 valtion kiinteistöyhtiölle [[Senaatti-kiinteistöt]] Oy:lle, joka myi sen edelleen. Vanhat rakennukset on purettu.<ref>Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat ''(2. painos), s. 209. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.</ref>[[Jyväskylä|äskylä]]n
 
== Tunnettuja vihtavuorelaisia ==