Ero sivun ”Alaskan osto” versioiden välillä

Venäjä luopui Alaskasta, koska sen hallitseminen oli kallista ja hankalaa. Lisäksi Venäjä pelkäsi, ettämenettävänsä se tulisiAlaskan joka tapauksessa menettämään Alaskan ennen pitkäänpitkää Yhdysvalloille. Yhdysvalloissa Alaskan ostamista kannatettiin, vaikka sille ei vielä 1800-luvulla löytynytkään Yhdysvalloillenähtykään juuri käyttöä. Alaskasta tuli merkittävä alue Yhdysvalloille vasta 1900-luvulla, jolloin alueen luonnonvaroja pystyttiin hyödyntämään tehokkaammin ja Alaskan sijainninsen strateginen merkitys alkoisijainti korostumaankorostui.

Venäjä oli yrittänyt myydä Alaskaa Yhdysvalloille jo vuosia ennen kaupan syntymistä. Venäjällä oli useita syitä pyrkiä eroon Alaskasta. Alueesta oli tullut Venäjälle rasite, koska alueen hallitseminen oli kallista ja Venäjä oli velkaantunut raskaasti [[Krimin sota|Krimin sodan]] (1853–1856) aikana. Tarvikkeiden toimittaminen Venäjältä Alaskaan oli logistisesti hankalaa ja venäläisten yhteiselo [[tlingit]]-intiaanien kanssa ei aina sujunut rauhallisesti. Lisäksi Alaskan myyntipyrkimyksiin vaikuttivat poliittiset syyt: Venäjällä oltiin Amerikan sijaan kiinnostuneempia valtakunnanlaajentamaan laajentamisestavaltakuntaa [[Aasia]]nssa kuin suunnallaAmerikassa, ja Yhdysvalloissa eläneen [[kutsumuskohtalo]]n takia Venäjällä uskottiin, että alue päätyisi joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin Yhdysvalloille.<ref name="brita"/>

Sopimuksen mukaan Yhdysvallat ostaisi Alaskan alueen Venäjältä 7,2 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla. Alkuperäisen luonnoksen mukaan kauppahinta olisi ollut tasan seitsemän miljoonaa dollaria, mutta Venäjä nosti kauppahintaa 200 &nbsp;000 dollarilla vielä ennen sen hyväksymistä. Sopimus tuli Yhdysvaltain senaatin käsiteltäväksi 30. maaliskuuta ja se hyväksyttiin 9. huhtikuuta äänin 37-2.<ref name="nyt/> Presidentti [[Andrew Johnson]] hyväksyi sopimuksen 28. toukokuuta. Alue siirtyi virallisesti Yhdysvaltain omistukseen 18. lokakuuta, jolloin [[Sitka]]ssa pidettiin lipunvaihtoseremonia.<ref name="brita"/><ref name="dep-of-state"/>

Monet [[Yhdysvaltain edustajainhuone]]en jäsenet olivat kuitenkin vielä Alaskan ostamisen jälkeenkin tyytymättömiä sopimukseen. Edustajainhuoneen ja Yhdysvaltainpresidentti tuolloisen presidentin [[Andrew Johnson]]inJohnsonin välit olivat tulehtuneet, kun Johnson oli poikkeuksellisesti hylännyt senaatin ehdokkaan maan seuraavaksi sotaministeriksi. Kaupan lopullisesti sinetöineet lakiehdotukset menivät edustajainhuoneessa kyteneestä vastustuksesta huolimatta läpi heinäkuussa 1868. Venäjä edesauttoivaikutti lakiehdotusten läpimenoahyväksymiseen organisoimalla suuren vaikutuskampanjan ja lahjomalla joitakin kongressiedustajia<ref name="nyt/>.<ref name="brita"/>

Valtaosa yhdysvaltalaisista ja yhdysvaltalaismediasta suhtautui Alaskan ostamiseen myönteisesti. Osa yhdysvaltalaisistaJotkut uskoiuskoivat kaupan olevan jopa välietappiaskel [[Kanada]]n liittämisessäliittämiseksi osaksi Yhdysvaltoja. Osa yhdysvaltalaismediastalehdistöstä – ja erityisesti [[Horace Greeley]]n omistama ''[[New York Tribune]]'' – kuitenkin suhtautui kauppaan hyvin negatiivisesti ja nälvi sisäministeri Sewardia kaupan vuoksi.<ref name="brita"/><ref name="nyt/>

Ensimmäisten vuosikymmenten aikana Alaskan olemassaoloon ei juurikaan kiinnitetty huomiota Yhdysvalloissa. Alaskaa hallitsi aluksi [[Yhdysvaltain armeija]], jolta valta annettiin kesäkuussa 1877 lyhyeksi aikaa [[Yhdysvaltain valtiovarainministeriö]]lle. Valtiovarainministeriön jälkeen aluetta hallitsivat vuorollaan sotavoimien eri osastot, kunnes alueelle toukokuussa 1884 luotiin siviilihallinto, jotta kaivostoimintaa säädelleet lait saataisiin alueella voimaan.<ref name="brita"/> Vuonna 1896 Alaskan vieressä sijaitsevastaläheltä [[Yukon]]ista löytyi suuri kultasuoni, mikä aloitti [[Klondiken kultaryntäys|Klondiken kultaryntäyksen]] Alaskan läpi.<ref name="dep-of-state"/> 1900-luvulla alueen merkittävyyttä lisäsivät suuret öljylöydöt<ref name="al-oil"/> sekä alueen strategisesti tärkeä rooli [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodssa]]<ref name="dep-of-state"/>.