Ero sivun ”Pitkävene” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Removing Link FA template (handled by wikidata) - The interwiki doesn't exist |
Kappalejakoa, pitkäveneen kehityksestä ja muotoilua |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Oseberg longship.png|thumb|Pitkävene museossa, [[Oslo]]ssa]]
'''Pitkäveneellä''' tarkoitetaan yleensä [[viikinki]]en pitkiä purjeellisia [[soutuvene]]itä, joita kutsutaan myös [[viikinkilaiva|viikinkilaivoiksi]]. Vastaavia veneitä oli kuitenkin myös muilla merenkävijäryhmillä, esimerkiksi varhaiset Kreikkalaiset [[pentekonter]]-tyyppiset alukset. Suomessa tämäntapaista venettä saatettiin kutsua [[uisko]]ksi ja runollisessa mielessä ''satalaudaksi'' tai ''satahangaksi''
Pitkien puisten veneiden rakenne ei ollut kovin jäykkä ja ne taipuilivat aallokossa. Viikinkien pitkäveneet olivat tarkoitettu enemmänkin sotimiseen. Viikinkeillä oli myös enemmän kaupankäyntiin ja kuljetukseen tehtyjä aluksia, [[Knarri|knarreja]], jotka olivat lyhyempiä ja korkeampia seka varustettu jonkinlaisella [[ruuma]]lla.
==Viikinkien pitkäveneen kehitys==
[[Tiedosto:Kvalsundship01.jpg|thumb|Kvalsundin veneen replika]]
Arkeologisten löytöjen perusteella voidaan hahmottaa viikinkien pitkäveneen kehitystä. [[Hjortspring-vene]], joka on ajoitettu noin vuodelle 350 ennen ajanlaskun alkua, on yksinkertainen sotakanootti. Lähes seitsemän sataa vuotta nuorempi [[Nydamin suolöydöt|Nydamin vene]] on jo kehittyneempi, mutta vielä ilman purjetta. 600-luvun aluksia on löytynyt Englannista, [[Sutton Hoo]] ja Norjasta [[Kvalsund (Herøy)|Kavlsundista]]. Kvalsundin veneessä oli jo kehittynyt köli ja sen mittasuhteet vastavat viikinkilaivoja.<ref name="50laivaa">{{Kirjaviite | Tekijä = Graham, Ian | Nimeke = 50 laivaa, jotka muuttivat historian kulun | Vuosi = 2016 | Luku = Nydamin laiva| Sivu = 19 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kustannus Oy Minerva | Suomentaja = Jyrki K. Talvitie| Tunniste = | Isbn = 978-952-312-410-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.3.2017 | Kieli = }}</ref>
==Pitkävene suomalaisessa mytologiassa==
[[Kalevalainen runous|Kalevalaisessa runoudessa]] kerrotaan usein veneistä, jotka voidaan tulkita pitkäveneiksi. Seuraava kuvaus on Kalevalasta:
:''Jo tulevi Pohjan pursi,''
Rivi 10 ⟶ 15:
:''tuhat ilman istumassa!''
==Venehautaus==
Vainajia on usein [[polttohautaus|poltettu]] tai haudattu pitkäveneissä. Tätä kutsutaan [[venehautaus|venehautaukseksi]]. Kuuluisia viikinkien venehautoja ovat [[Osebergin laiva]] ja [[Gokstadin laiva]]
==Katso myös==
[[Luokka:Viikinkiaika]]▼
*[[Muinaisvene]]
[[Luokka:Vesikulkuneuvot]]▼
*[[Ruuhi]]
==
{{Viitteet}}
▲[[Luokka:Viikinkiaika]]
▲[[Luokka:Vesikulkuneuvot]]
[[fr:Drakkar]]
|