Ero sivun ”Pitkävene” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
p Removing Link FA template (handled by wikidata) - The interwiki doesn't exist
Kappalejakoa, pitkäveneen kehityksestä ja muotoilua
Rivi 1:
[[Kuva:Oseberg longship.png|thumb|Pitkävene museossa, [[Oslo]]ssa]]
'''Pitkäveneellä''' tarkoitetaan yleensä [[viikinki]]en pitkiä purjeellisia [[soutuvene]]itä, joita kutsutaan myös [[viikinkilaiva|viikinkilaivoiksi]]. Vastaavia veneitä oli kuitenkin myös muilla merenkävijäryhmillä, esimerkiksi varhaiset Kreikkalaiset [[pentekonter]]-tyyppiset alukset. Suomessa tämäntapaista venettä saatettiin kutsua [[uisko]]ksi ja runollisessa mielessä ''satalaudaksi'' tai ''satahangaksi''. Toisaalta jotkin merkittävät viikinkiretket tehtiin toisentyyppisillä aluksilla, kuten lyhyemmillä mutta korkeammilla, jonkinlaisella [[ruuma]]lla varustetuilla purjealuksilla [[knarri|knarreilla]].
 
Pitkien puisten veneiden rakenne ei ollut kovin jäykkä ja ne taipuilivat aallokossa. Viikinkien pitkäveneet olivat tarkoitettu enemmänkin sotimiseen. Viikinkeillä oli myös enemmän kaupankäyntiin ja kuljetukseen tehtyjä aluksia, [[Knarri|knarreja]], jotka olivat lyhyempiä ja korkeampia seka varustettu jonkinlaisella [[ruuma]]lla.
Pitkäveneet oli tehty siten, että ne joustivat huomattavasti merenkäynnissä. Ilman tätä joustavuutta ne olisivat katkenneet aallokossa.
 
==Viikinkien pitkäveneen kehitys==
[[Tiedosto:Kvalsundship01.jpg|thumb|Kvalsundin veneen replika]]
Arkeologisten löytöjen perusteella voidaan hahmottaa viikinkien pitkäveneen kehitystä. [[Hjortspring-vene]], joka on ajoitettu noin vuodelle 350 ennen ajanlaskun alkua, on yksinkertainen sotakanootti. Lähes seitsemän sataa vuotta nuorempi [[Nydamin suolöydöt|Nydamin vene]] on jo kehittyneempi, mutta vielä ilman purjetta. 600-luvun aluksia on löytynyt Englannista, [[Sutton Hoo]] ja Norjasta [[Kvalsund (Herøy)|Kavlsundista]]. Kvalsundin veneessä oli jo kehittynyt köli ja sen mittasuhteet vastavat viikinkilaivoja.<ref name="50laivaa">{{Kirjaviite | Tekijä = Graham, Ian | Nimeke = 50 laivaa, jotka muuttivat historian kulun | Vuosi = 2016 | Luku = Nydamin laiva| Sivu = 19 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kustannus Oy Minerva | Suomentaja = Jyrki K. Talvitie| Tunniste = | Isbn = 978-952-312-410-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.3.2017 | Kieli = }}</ref>
 
==Pitkävene suomalaisessa mytologiassa==
[[Kalevalainen runous|Kalevalaisessa runoudessa]] kerrotaan usein veneistä, jotka voidaan tulkita pitkäveneiksi. Seuraava kuvaus on Kalevalasta:
:''Jo tulevi Pohjan pursi,''
Rivi 10 ⟶ 15:
:''tuhat ilman istumassa!''
 
==Venehautaus==
Vainajia on usein [[polttohautaus|poltettu]] tai haudattu pitkäveneissä. Tätä kutsutaan [[venehautaus|venehautaukseksi]]. Kuuluisia viikinkien venehautoja ovat [[Osebergin laiva]] ja [[Gokstadin laiva]]
 
==Katso myös==
[[Luokka:Viikinkiaika]]
*[[Muinaisvene]]
[[Luokka:Vesikulkuneuvot]]
*[[Ruuhi]]
 
== Katso myös Lähteet==
{{Viitteet}}
* [[Oseberglaiva]]
* [[Gokstadin laiva]]
* [[Nydamin vene]]
 
[[Luokka:Viikinkiaika]]
[[Luokka:Vesikulkuneuvot]]
 
[[fr:Drakkar]]