Ero sivun ”Ahvenanmaalaiset” versioiden välillä

'''Ahvenanmaalaiset''' ovat Suomeen kuuluvan [[Ahvenanmaa]]n maakunnan asukkaita. Ahvenanmaalaisia elää maastamuutosta johtuen myös [[Ruotsi]]ssa, Suomen mannermaalla ja muissa [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]]. Heidän määräkseen on arvioitu noin 65 000, mutta joidenkin ahvenanmaalaisten nationalistien mukaan heitä on jopa 75 000.<ref name="OEMN">James Minahan, ''One Europe, many nations: a historical dictionary of European national groups'', Greenwood Press, 2000, ISBN 0-313-30984-1</ref> Itse Ahvenanmaalla heitä on noin 26 000 henkilöä<ref>[http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp Tilastokeskus: Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2008]</ref>. Ahvenanmaalaisilla on selvästi muista [[suomenruotsalaiset|suomenruotsalaisista]] eroava, oma identiteetti.{{lähde}}

Nykyisten ahvenanmaalaisten esivanhemmat ovat pääosin [[ruotsalaiset|ruotsalaisia]], jotka tulivat saarille 1100-luvulla [[Ruotsi]]n valtakunnan laajentaessa aluettaan Suomeen. Tosin saarilla esiintyy myös varhaista suomalaisperäiseksi katsottua paikannimistöä. Saarilla asui luultavasti skandinaaveja jo [[viikinkiaika|viikinkiajalla]], mutta esihistoriallisen ja keskiaikaisen asutuksen välillä saattaa olla 1000-luvulle ajoittuva asutuskatko.<ref name="OEMN" />

Saaret liitettiin [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikuntaan]] muun Suomen kera vuonna [[1809]]. Venäjä linnoitti saaret, mutta linnoitukset purettiin [[Oolannin sota|Oolannin sodan]] jälkeen tehdyn Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti. 1800-luvulla ahvenanmaalaiset omistivat suuren kauppalaivaston, joka erityisesti kuljetti Australiassa tuotettua viljaa Euroopan markkinoille. Ahvenanmaalaisen laivaston asema heikkeni höyrylaivojen tullessa käyttöön, sillä suurin osa ahvenanmaalaisten laivoista oli purjelaivoja. Venäjän hallinto herätti ahvenanmaalaisissa vastustusta. Tämä kulminoitui vuonna [[1905]] tapahtuneeseen kapinaan, joka kukistettiin. Britannian ja Ranskan suostumuksella Venäjä linnoitti Ahvenanmaan uudelleen vuonna 1915. Linnoittaminen kasvatti nationalistisia liikkeitä edelleen. Monet ahvenanmaalaiset haaveilivat pääsystä takaisin Ruotsin yhteyteen.<ref name="OEMN" />

Ahvenanmaalaiset puhuvat [[suomenruotsi]]sta poikkeavaa [[ruotsin kieli|ruotsin kielen]] murretta. Sillä on samanlaisia piirteitä sekä suomenruotsin, että [[Uplanti|Uplannin]] murteiden kanssa ja se luokitellaan yleensä ruotsin kielen itämurteisiin suomen- ja vironruotsin kanssa. Vaikutteita on tullut [[suomen kieli|suomesta]], [[venäjän kieli|venäjästä]] ja [[englannin kieli|englannista]]. Paikallisessa murteessa on myös säilynyt monia vanhoja piirteitä, jotka ovat jo hävinneet Ruotsin mannermaalla puhutusta kielestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bibliotek.ax/WebRoot/1027359/SubPage.aspx?id=1040244 | Nimeke =Uttal, form, ordlista, lyssna, källor | Tekijä =Linnea Rosenlöf | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Mariehamns stadsbibliotek | Viitattu = 3.5.2010 | Kieli ={{sv}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bibliotek.ax/WebRoot/1027359/SubPage.aspx?id=1041318 | Nimeke =Ryska lånord i åländskan | Tekijä =Carl Ramsdahl | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Mariehamns stadsbibliotek | Viitattu = 3.5.2010 | Kieli = {{sv}} }}</ref>