Ero sivun ”Äänenpaine” versioiden välillä

Ihmisen kuuloaisti on herkimmillään 1–2 &nbsp;kHz:n taajuudella. Alle 20 &nbsp;hertsin taajuuksia ei yleensä havaita äänenä vaan tuntoaistimuksena. Kuuloaistin herkkyys pienenee nopeasti taajuuden pienentyessä alle 50 hertsin. Samoin taajuuden kasvaessa yli 16–18 kilohertsin herkkyys pienenee nopeasti. Tästä syystä on kehitetty taajuuspainotussuotimia, jotka pyrkivät jäljittelemään kuuloaistin toimintaa ja kuvaamaan äänekkyysaistimusta. Taajuuspainotussuotimet on määritelty IEC 61672 -standardissa. Yleisimmin käytetään C-painotusta, joka kuvaa melutasoa ilman bassopuolen kuulokynnyksen korjausta, sekä [[A-painotus]]ta, joka kuvaa ihmisen keskimääräisesti kuuleman [[taajuusvaste]]en. Muistisääntönä voidaan pitää, että äänenpaineen kasvaessa 10&nbsp;dB [[äänekkyys]]<ref name=kommunikaatioakustiikka121/> kaksinkertaistuu.<ref name=kommunikaatioakustiikka121-134/><ref name=Communication_Acoustics/> Tarkkaan ottaen äänekkyysaistimus riippuu ainakin taajuudesta, äänenpaineesta ja [[ääni|äänen]] spektristä.<ref name=kommunikaatioakustiikka121-134/><ref name=Communication_Acoustics/>

* {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Matti | Nimeke=Kommunikaatioakustiikka | Selite=Suomenkielinen oppikirja | Julkaisija=TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio | Julkaisupaikka=Espoo | Vuosi=1999 | TunnisteIsbn=ISBN 951-22-4412-8}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti | Nimeke=Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics | Selite=Kansainvälinen englanninkielinen kovakantinen oppikirja, 430 sivua |Julkaisija=John Wiley & Sons, Ltd | Vuosi=2015 | TunnisteIsbn=ISBN 978-1-118-86654-2}} [https://users.aalto.fi/~vpulkki/Communication_Acoustics] [https://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=r_TqCAAAQBAJ&oi=fnd&pg=PA18&dq=Pulkki+%22Communication+Acoustics%22&ots=_litp94grw&sig=GuM7n8hei-qqpl8Z9uzlwLGyQtY&redir_esc=y#v=onepage&q=Pulkki%20%22Communication%20Acoustics%22&f=false]