Ero sivun ”Suomi” versioiden välillä

'''Suomen tasavalta''' eli '''Suomi''' ({{k-sv|Republiken Finland, Finland}}) on [[valtio]] [[Pohjois-Eurooppa|Pohjois-Euroopassa]] [[Itämeri|Itämeren]] rannalla. Suomi kuuluu [[Pohjoismaat|Pohjoismaihin]] ja [[Euroopan unioni]]in. Se rajautuu idässä [[Venäjä]]än ja siihen kuuluvaan [[Karjalan tasavalta]]an, pohjoisessa [[Norja]]an ja lännessä [[Ruotsi]]in. Etelässä lähin maa on [[Viro]] [[Suomenlahti|Suomenlahden]] eteläpuolella. Suomen pääkaupunki ja suurin kaupunki on [[Helsinki]]. [[Ahvenanmaa]]n maakunnalla on [[itsehallinto]], ja lähes koko maakunnan alue on [[demilitarisointi|demilitarisoitu]].

 

 

 

 

Suomen ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2017 on [[Kansainvälinen valuuttarahasto|Kansainvälisen valuuttarahaston]] arvion mukaan noin 237 miljardia Yhdysvaltain dollaria.<ref name="SuomiIMF">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2016/02/weodata/weorept.aspx?sy=2016&ey=2017&scsm=1&ssd=1&sort=country&ds=.&br=1&pr1.x=101&pr1.y=10&c=172&s=NGDPD%2CNGDPDPC%2CPPPGDP&grp=0&a= | Nimeke = Report for Selected Countries and Subjects | Julkaisija = International Monetary Fund | Viitattu = 28.2.2017}}</ref>

{{Pääartikkeli|[[Suomen luonto]]}}

 

 

[[Kasvillisuusvyöhyke|Kasvillisuusvyöhykkeistä]] suurin osa Suomea kuuluu [[Boreaalinen vyöhyke|boreaaliseen vyöhykkeeseen]] eli pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Vain maan eteläisin rannikkoseutu kuuluu havu- ja lehtimetsävyöhykkeen vaihettumisalueeseen, [[Hemiboreaalinen vyöhyke|hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen]]. Tämä vaihettumisvyöhyke luetaan välillä havumetsiin, välillä lauhkeisiin [[Lehtimetsä|lehtimetsiin]] kuuluvaksi, riippuen tietolähteestä. Suomen pohjoisimmat osat edustavat jo havumetsävyöhykkeen ja [[tundra]]n vaihettumisaluetta.

{{Pääartikkeli|[[Suomen ilmasto]]}}

[[Tiedosto:Pikisaari 20060402.JPG|thumb|right|250px|Suomessa talvi alkaa marraskuun aikana, Lapissa yleensä jo lokakuussa. Kattojen pitää kestää alueelle tyypillinen lumikuorma.]]

 

Suomen sademäärä vaihtelee voimakkaasti alueittain. Vähäsateisinta on Lapissa ja Pohjanmaan rannikolla, jossa vuotuinen sademäärä on noin 40&nbsp;cm.<ref>http://www.gaisma.com/en/location/pietarsaari.html</ref> Pohjanmaanrannikolla vähäsateisuuteen vaikuttaa mm. [[föhntuuli]]. Sateisinta on Itä- ja Kaakkois-Suomessa, jossa vuotuinen sademäärä on noin 70&nbsp;cm. Myös lounais- ja etelärannikolla päästään lähelle 70&nbsp;cm vuotuista sademäärää.<ref name="gaisma.com">http://www.gaisma.com/en/location/vantaa.html</ref> Sateisin kuukausi on muualla kuin Etelä-Suomessa elokuu, jolloin keskimäärin sataa noin 70&nbsp;mm. Etelä-Suomessa sateisin aika jatkuu pelkän elokuun sijasta pitkälle syksyyn, toisin kuin pohjoisempana. Kun marraskuussa on Oulun läänissä ja Lapissa jo varsin kuivaa, Etelä-Suomessa saadaan keskimäärin vielä 70&nbsp;mm vettä yleisesti.<ref name="gaisma.com"/><ref>http://www.gaisma.com/en/location/oulu.html</ref> Sateet voivat Suomessa muodostua usealla tavalla. Tyypillisimmät ovat kesäaikaan maaperän ja kasvillisuuden tuottamasta haihdunnasta johtuvat rankkasateina ja ukkoskuuroina ilmenevät konvektiosateet, kylmien ja lämpimien ilmamassojen törmäyksissä lämpötilaerojen aiheuttamat rintamasateet, ja Atlantin matalapaineiden mukana tulevat sateet, josta suurin osa tulee tihkusateena. Lisäksi alkutalvella tilanteessa, jossa Itämeri on vielä lämmin ja maa-alueilla on kova pakkanen, voi merenpuoleisen tuulen käydessä ilmetä konvektiosateen kaltaista tiivistymäsadetta, jolloin lämmin meri-ilma tiivistyy rannikolla kylmässä säässä rankoiksi lumipyryiksi.

Viimeistään 1000-luvulla Suomi päätyi myös [[kristinusko]]n vaikutuspiiriin. Itä-Suomessa ja [[Laatokka|Laatokan]] alueella rautakautinen maanviljelijäkulttuuri syntyi länttä myöhemmin, ja sen kukoistuskausi sijoittuu [[Ristiretkiaika|ristiretkiajalle]] 1000–1200-luvuille. Karjalan alueelle kristinusko levisi idästä, ja samalla [[Novgorod]]in vaikutus kasvoi.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}

 

{{Pääartikkeli|[[Ruotsin vallan aika Suomessa]]}}

 

Tammikuun 1918 aikana keväästä 1917 lähtien kiihtynyt vastakkainasettelu kärjistyi punaisten ja valkoisten väliseksi [[Suomen sisällissota|sisällissodaksi]] 27. tammikuuta 1918. Suomi jakaantui [[Suomen kansanvaltuuskunta|Kansanvaltuuskunnan]] Etelä-Suomea Helsingistä käsin hallitsemaan punaiseen Suomeen ja [[Suomen Senaatti|Suomen Senaatin]] Keski- ja Pohjois-Suomea Vaasasta käsin hallitsemaan valkoiseen Suomeen. Sisällissodassa valkoiset saivat merkittävää tukea keisarilliselta [[Saksa]]lta ja punaiset Neuvosto-Venäjän bolševikeilta. Sotaan osallistui vajaat 200&nbsp;000 suomalaista ja noin 20&nbsp;000 ulkomaista sotilasta. Suomalaisarmeijoissa merkillepantavaa oli alaikäisten lapsisotilaiden suuri osuus, ja myös naisten osallistuminen sotaan. Valkoiset voittivat sodan. Tämä oli seurausta punakaartien alkeellisesta taistelutaidosta, saksalaisten laatuyksiköiden ja suomalaisjääkäreiden antamasta sotilaallisesta tuesta Vaasan senaatille ja sen käytössä olleista ammattiupseereista, jotka mahdollistivat heikosti koulutettujen suojeluskuntien ja [[asevelvollisuus|asevelvollisten]] joukkojen tehokkaamman käytön. Valkoisen armeijan voittoon päättynyt taistelu Tampereen kaupungista ja Saksan armeijan osastojen maihinnousut Hangossa ja Loviisassa sekä saksalaisten suorittama Helsingin valtaus olivat sodan kannalta ratkaisevat tapahtumat. Sodan molemmat osapuolet harjoittivat poliittista terroria yhtenä sodankäynnin muotona. Terrorissa sai surmansa kaikkiaan noin 11&nbsp;000 – 13&nbsp;000 uhria. Sodan jälkeen noin 70&nbsp;000 punaista ja punaiseksi epäiltyä suljettiin vankileireille, valtiorikosoikeuksien tuomittaviksi. Vuoden 1918 sisäisen sodan romahduttaman elintarviketilanteen ja hävinneen osapuolen huonon kohtelun vuoksi leireillä menehtyi kesän 1918 aikana nälkään ja tauteihin (erityisesti [[espanjantauti]]in) noin 13&nbsp;000 henkeä. Sisällissodassa sai surmansa kaikkiaan noin 37&nbsp;000 ihmistä.<ref>Tikka 2006, Haapala 2008</ref>

 

[[Tiedosto:Finland1932physical.jpg|thumb|right|250px|Suomi 1920–1940. Valtakunnan silloinen kokonaispinta-ala oli 382&nbsp;801&nbsp;km² (1938)<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=Pikku jättiläinen|Sivu=403|Vuosi=1939|Julkaisija=Werner Söderström osakeyhtiö}}</ref>.]]

Sisällissodan aikana ja sen jälkeen Suomi liittyi Saksan valtapiiriin. Maaliskuussa 1918 Suomen sotilas- ja kauppapolitiikka oli sidottu Saksaan. Suomea suunniteltiin muutettavaksi [[Suomen kuningaskuntahanke|kuningaskunnaksi]], ja lokakuussa Suomelle valittiinkin saksalainen kuningas [[Friedrich Karl]]. Tämä supisti merkittävästi suomalaisten itsenäisyyttä. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä marraskuussa 1918 Saksan tappioon Suomen itsenäisyys toteutui konkreettisesti. Seuraavana vuonna Suomelle vahvistettiin tasavaltainen [[Vuoden 1919 hallitusmuoto|hallitusmuoto]]. Maan ulkopolitiikka suuntautui Länsi-Eurooppaan ja Skandinaviaan. Saksalaissuuntauksen päättyminen vahvisti maltillisten väestöryhmien asemaa Suomessa, mikä teki sovinnollisen sisäpolitiikan mahdolliseksi. Merkittävimmät vasemmiston toiveet kuten [[Torpparilaki|torpparivapautus]], [[oppivelvollisuuslaki]] ja [[uskonnonvapaus]] toteutuivat vapaamielisten porvarien ja maltillisten sosiaalidemokraattien yhteistyönä. Tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittu [[K. J. Ståhlberg]] vakiinnutti suomalaisen parlamentarismin, jossa eduskunnan lisäksi presidentillä oli tärkeä asema.<ref>Haapala 1995, Vares 1998</ref> Ståhlbergin kaudella kahtiajakautunut kansakunta alkoi [[Eheytyminen|eheytyä]] lukuisten sosiaalisten uudistusten ja elintason kasvun ansiosta.<ref>Kohi et al. 2006, s. 85–89</ref>

Euroopan poliittinen tilanne kiristyi 1930-luvulla, ja vuodesta 1935 alkaen oli selvää, että Suomen turvanaan pitämä [[Kansainliitto]] ei kyennyt takaamaan vakavasti otettavaa turvallisuutta pienille maille. Tämä johti ulkopolitiikan linjan muuttumiseen. Suomi alkoi varustautua resursseihinsa nähden melko voimakkaasti ja haki turvaa [[Pohjoismaat|pohjoismaisesta]] yhteistyöstä. Sisäpolitiikassa maailmanpoliittinen tilanne näkyi entistä suurempana sovinnollisuutena vasemmiston ja oikeiston välillä. Tämä loi pohjan myöhemmälle [[Talvisodan henki|talvisodan hengelle]].{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}

 

{{pääartikkeli|[[Talvisota]]}}

[[Tiedosto:Winter war.jpg|thumb|250px|Suomalaisia sotilaita talvisodassa.]]

 

==== Välirauhasta jatkosotaan ja Lapin sotaan ====

Suomi myi [[Jäniskosken–Niskakosken alue]]en Neuvostoliitolle vuonna 1947.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470009/19470009_2 | Nimeke = 9/1947: Sopimus Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kesken Suomen Tasavaltaan kuuluvan Jäniskosken vesivoimalaitoksen ja Niskakosken säännöstelypadon alueen liittämisestä Neuvostoliiton alueeseen | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 18.7.2015}}</ref>

 

[[Tiedosto:Nordiske-flag.jpg|thumb|250px|Pohjoismainen yhteistyö leimasi Kekkosen ja Koiviston presidenttikausien ulkopolitiikkaa.]]