Ero sivun ”Katiska” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 143.51.0.4 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jmk tekemään versioon. |
Katiska sanan alkuperä. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 2:
[[Tiedosto:Katiskaa kokemassa.jpg|thumb|300px|Kalastaja [[Kokeminen (kalastus)|kokemassa]] katiskaa.]]
[[File:Fish Trap.jpg|thumb|300px|Katiskan pienoismalli]]
'''Katiska''' on tavallinen [[kalastusväline]], joka tehdään nykyään yleensä [[rautalanka]]verkosta. Se on yksi vanhimmista pyydysmalleista. Aiemmin materiaalina olivat puusäleet eli liisteet ja havut.
Katiska tulee muinaisvenäjän sanasta kotsi, joka tarkoitti häkkiä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Veijo Meri | Nimeke = Sanojen synty| Vuosi = 1982| Luku = Katiska| Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gummerus| Tunniste = 951-20-6204-6 | Viitattu = 21.3.2017 | Kieli = }}</ref> Suomen kirjakielessä katiska mainittiin ensi kerran vuonna 1570 herra Martin kääntämässä Kristoffer kuninkaan maanlaissa.
Liistekatiska eli sälekatiska eli kartiska tehtiin petäjästä pintapuusta kiskotuista liisteistä. Näistä esimerkiksi noin yhden senttimetrin paksuisista ja kolme senttimetriä leveistä säleistä lyötiin pohjaan pyöreähkö pesä ja sen nieluun rannasta johtava aita. Liisteet sidottiin toisiinsa koivuvitsaksin. Liisteiden väli oli yleensä alle 25 millimetriä ja siteiden väli 150 millimetriä. Liistekatiska ulottui veden yläpuolelle noin puoli metriä ja kalat poimittiin sieltä lippoamalla tai haaviamalla. Pesän malleja oli useita ja lokeroitakin saattoi olla useampia. Aita tehtiin usein havuista. Pyydyksen pystytys aloitettiin kevätjäiltä ja kevään kutukalat olivat pääsaalis. Katiskan saattoi pystyä pitää koko kesänkin paikoillaan. Liistekatiskoiden suosio alkoi taantua eri puolillla Suomea 1800-luvulla, jolloin [[Tukki (puu)|mäntytukin]] arvo kohosi. Eräissä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun [[terva]]pitäjissä ja toisaalta myös Vienan Karjalassa on puukatiskan käytöstä 1900-luvulle tultaessa tuskin lainkaan todisteita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = U. T. Sirelius | Nimeke = Suomalaisten kalastus| Vuosi = 1907| Luku = Katiska| Sivu = 283–303| Selite = Näköispainos 2009| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = SKS| Tunniste = ISSN 0355-1768| Viitattu = 8.4.2016 | Kieli = }}</ref>
| |||