Ero sivun ”Sipoo” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Historia-osuutta tarkennettu kronologiseen muotoon.
1300-luku -> 1200-luku
Rivi 32:
Sipoossa on tehty joitakin kivikautisia esinelöytöjä. Pronssikaudelta on jäänyt [[hiidenkiuas|hiidenkiukaita]]. [[Hämäläiset|Hämäläisten]] on arveltu siirtyneen alueelle vuoden 1000 tienoilla. Vahvoja vanhoja hämäläiskyliä ovat olleet Paipis, Savijärvi ja erityisesti Linnanpelto eli Borgby. Myös Mårtensbyssä, Savijärven tytärkylässä Nickbyssä ja Borgbyn tytärkylässä Härtsbyssä on ollut alkuperäisiä hämäläistaloja.<ref name=":0" />
 
Ensimmäisten [[Ruotsalaiset|ruotsalaisten]] siirtolaisten on arvioitu tulleen alueelle 13001200-luvulta lähtien. Ruotsalainen asujamisto levittäytyi Sipoonjokea pitkin pohjoiseen ja asutti sen rannat voimakkaimmin Sipoon kirkon seudulla, jossa vanhan suomalaisasutuksen jäljet ovat melkein täysin hävinneet. Ruotsalaisasutus on pohjoisessa keskimäärin nuorempaa kuin lännempänä, mihin viittaa se, että pitäjän suurimmilla kylillä on kristillisen etunimen sisältämät nimet.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.sipoo.fi/easydata/customers/sipoo/files/2009_Keke/eri10_historiallinenaika_Sipoo-raportti_reduced.pdf|nimeke=Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi vuonna 2007|julkaisu=|julkaisija=Museovirasto/RHO|viitattu=3.7.2016|tekijä=V.-P. Suhonen|ajankohta=}}</ref>
 
Sipoo oli aluksi Porvoon kappeliseurakuntana, josta se itsenäistyi [[1425]]. 1600-luvulla pitäjään perustettiin lukuisia aateliskartanoita kuten [[Itäsalmi|Östersundom]], Hitå ja Eriksnäs. 1600-luvulla pitäjässä oli myös [[salpietari]]keittämö ja 1700-luvulla aloitettiin kalkin louhinta ja tiilenvalmistus. 1700–1800-luvun elinkeinoja olivat lisäksi laivanrakennus ja talonpoikaispurjehdus. Täysin ruotsinkielisestä Sipoosta tuli kaksikielinen vuonna 1953, enemmistökielenä ruotsi. Vuodesta 2003 suomi on virallisesti ollut kunnan enemmistökieli.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoo