Ero sivun ”Globalisaatio” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kirjoitusvirhe
Rivi 9:
Globalisaatio on maailman integraation prosessi, jonka alku oli höyrykone ja lennätin. Yleensä kun siitä puhutaan / kirjoitetaan, käsitellään sen lieveilmiöitä, murroskauteen liittyviä ongelmia ihmisten muodostamissa yhteiskunnissa ( työmarkkinamurros, pakolaisongelma) . Yksilötasolla globalisaatio on valintojen ja käyttäytymisen muutos, joka ilmenee lisääntyvinä yhteyksinä ihmisten välillä, täysin riippumatta kunkin sijainnista planeetalla. Globalisaatio on siis maailmanlaajuista [[verkottuminen|verkottumista]].
 
Monesti globalisaatiota tarkastellaan vain taloudellisena ilmiönä. Globalisaatio tosin voidaan ymmärtää myös kulttuurin, informaation, politiikan, ympäristön ja hallinnon tasolla, näiden globalisoitumisprosessina. Asiayhteydestä riippuen globalisaatio on siis joko ihmisten lähentymistä toisiaan kohti, markkinoiden lähentymistä toisiaan kohti tai jopa globaalia hallintoa. Joissain määrittelyissä globalisaatio-termi korostaa [[kansallisvaltio]]iden rajojen hämärtymistä ja etenemistä kohti tietynlaista maailmankansalaisuutta. Globalisaatio käsittää siis lähes kaiken ihmisten välisen toiminnan.
 
Globalisaation taloudellisten ja kapitalististen piirteiden ylikorostamisesta, muut globalisaation ulottuvuudet huomiotta jättäen, käytetään käsitettä globalismi.<ref>Beck 2004, 135-136.</ref>
Rivi 103:
Liikkeen protestoinnin kohteena ovat usein kansainväliset yritykset, joiden katsotaan operoivan demokraattisten elimien yli ja olevan hallitsemattomia voimia toimiessaan pelkästään voiton maksimointi tavoitteenaan, piittaamatta kulttuurillisista, ympäristöllisistä tai humanitaarisista arvoista. Kansainvälisten yritysten väitetään kadottaneen yhteiskunnallisen vastuunsa, ja niitä vartioimaan on asetettu globalisaatiokriitikkojen mielestä vain uusliberalistisia talousorganisaatioita. Kielteistä julkisuutta ovat keränneet esimerkiksi [[Nike (yritys)|Nike]], joka on käyttänyt kehitysmaissa [[lapsityö]]voimaa, ja [[Nestlé]], jonka äidinmaidonkorvikkeita käyttäneitä lapsia on kuollut kehitysmaissa.
 
Yhdysvaltalainen yhteiskuntatieteilijä [[Benjamin R. Barber]] kritisoi vapaita markkinoita ja hallitsematonta kapitalismia, jotka hän näkee ne osana globalisaatiota. Hänen mielestään hallitsemattomat markkinavoimat aiheuttavat yhtä suuren uhan demokratialle, kuin tiukka kontrolli ja hallinta joissain ääriuskonnollisissa/nationalistisissa maissa. Australialainen kirjailija-toimittaja [[John Pilger]] kritisoi globalisaation eriarvoistavia vaikutuksia monissa kirjoituksissaan ja elokuvissaan ''War By Other Means'' (1992) ja ''The New Rulers Of The World'' (2001). Myös kanadalainen journalisti [[Naomi Klein]] on tunnettu globalisaatiokriitikko. Hänen tunnetuimmat aihetta käsitteleävätkäsittelevät teoksensa ovat ''[[No Logo]]'' ja ''[[Tuhokapitalismin nousu]]''.
 
Suomalaiset eivät ole kyselyiden mukaan erityisen globalisaatiovastaisia. Kevään 2012 [[Eurobarometri]]ssä 51&nbsp;% vastanneista näki globalisaation enemmän mahdollisuutena kuin uhkana yrityksille ja taloudelle (EU-27 keskiarvo: 40&nbsp;%), ja 64&nbsp;% piti ilmiötä mahdollisuutena talouskasvuun (keskiarvo: 49&nbsp;%). Globalisaatiokriittisimpiä kansoja Euroopassa ovat saman kyselyn mukaan kreikkalaiset, kyproslaiset ja italialaiset, ja myönteisten joukkoon kuuluvat suomalaisten lisäksi muun muassa tanskalaiset, ruotsalaiset ja hollantilaiset.
Rivi 123:
* {{Kirjaviite | Tekijä=Barber, Benjamin | Nimeke=Jihad vs. McMaailma | Selite=(Jihad vs. McWorld: How globalism and tribalism are reshaping the world, 1995.) Suomennos: Kaisa Kujanpää | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Suomen rauhanpuolustajat | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-471-019-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Beck, Ulrich | Nimeke=Mitä globalisaatio on? Virhekäsityksiä ja poliittisia vastauksia | Selite=Suom. Tapani Hietaniemi | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-768-057-0}}
*''In Defense of Globalization'', Jagdish Bhagwati (Oxford University Press, 2004)
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hardt, Michael & Negri, Antonio | Nimeke=[[Imperiumi (kirja)|Imperiumi]] | Selite=(Empire, 2000.) Suomentaneet Arto Häilä ym | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-29364-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Held, David & McGrew, Anthony | Nimeke=[[Globalisaatio: Puolesta ja vastaan]] | Selite=(Globalization / anti-globalization: Beyond the great divide, 2002, 2007.) Suomentanut Jyrki Vainonen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-768-149-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kettunen, Pauli | Nimeke=Globalisaatio ja kansallinen me: Kansallisen katseen historiallinen kritiikki | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-768-221-3}}
* Kultalahti, Jukka; Karppi, Ilari, Kultalahti, Olli; Todisco, Enrico (toim.): Globalisation - challenges to research and governance. East West Books, 2009.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka & Sihvola, Juha (toim.) | Nimeke=Nykyajan etiikka: Keskusteluja ihmisestä ja yhteisöstä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-662-939-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Martin, Hans-Peter & Schumann, Harald | Nimeke=Globalisaatioloukku: Hyökkäys demokratiaa ja hyvinvointia vastaan | Selite=(Die Globalisierungsfalle: Der Angriff auf Demokratie und Wohlstand, 1996.) Suomentanut Margit Heinämäki | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-768-030-9}}