Wikipedia

Ero sivun ”Karkku” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Historia: taas tätä samaa puppua, jota jo muutama vuosi sitten näistä artikkeleista poistettiin
jokseen näin se menee
Rivi 7:
| sijainti = Karkku.sijainti.svg
| koordinaatit = {{coord|61|25|06|N|023|00|47|E|region:FI-11|display=inline,title}}
| perustamisvuosi = [[1328]] (SastamalaKarkun seurakunta)
| liitoskunnat = [[Tyrvää]]
| liitetty yhteen kuntaan = [[Vammala]]
| vuosi = [[1973]]
| lääni = Turun ja Porin lääni
| maakunta = Satakunnan maakunta
Rivi 22:
}}
[[Tiedosto:Church of Karkku Interior.jpg|thumb|250px|Karkun kirkko (1913) sisältä]]
'''Karkku''' (aikaisemmin ''[[Sastamala (pitäjä)|Sastamala]]'') oli [[Satakunta|Satakunnassa]] sijainnut Suomen kunta, jonka naapurikunnat olivat [[Tyrvää]], [[Tottijärvi]], [[Suoniemi]] ja [[Mouhijärvi]]. Karkun kunta liitettiin [[Vammala]]an vuonna 1973. Karkun seurakunta perustettiin jo vuonna 1328 ja kylä oli aikoinaan koko [[1973Ylä-Satakunta|Ylä-Satakunnan]] alueelle levittäytyneen [[Sastamala (pitäjä)|Sastamalan pitäjän]] keskuspaikka. KarkussaKarkun olikunta vuonnaliitettiin 1995[[Vammala]]an 597yhdessä asukasta{{Lähde}}[[Tyrvää]]n kanssa vuonna 1973.
 
KarkussaKarkku ontunnetaan useitauseista kirkoistaan, joita ovat kirkkoja: [[Karkun kirkko|Karkun harmaakivikirkko]] ([[1913]]), [[Salokunnan kirkko]] ([[1960]]) ja vanhin, harmaakivinen [[Sastamalan kirkko]] ([[1500-luku|1500-luvun alku). [[Sastamalan vaakuna|Karkun vaakunan]] alusta)suunnitteli paikkakunnalla syntynyt taiteilija [[Lauri Ahlgrén]] ja se vahvistettiin vuonna 1963.<ref> Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 139. Otava 1967, Helsinki.</ref> Vaakuna valittiin vuonna 2007 tulevan [[Sastamala]]n kaupungin vaakunaksi.
 
[[Sastamalan vaakuna|Karkun vaakunan]] suunnitteli paikkakunnalla syntynyt taiteilija [[Lauri Ahlgrén]] ja se vahvistettiin vuonna [[1963]]. <ref> Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 139. Otava 1967, Helsinki. </ref> Vaakuna valittiin vuonna [[2007]] tulevan [[Sastamala]]n kaupungin vaakunaksi.
 
Pääosa Karkun kunnan asukkaista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Pienimuotoista teollista toimintaa oli lähinnä Palvialan seudulla ja sitä edustivat puusepänteollisuutta edustanut Rakentaja Oy ja Karkun Höyrysaha sekä muutamat pienemmät sahat eri puolilla kuntaa. Rakentaja Oy:n tehdasrakennus tuhoutui tulipalossa kesällä 2010.▼
 
==Maantiede==
Rivi 36 ⟶ 32:
 
Lähellä Palvialan kylää Rautaveden rannassa on vuonna 1994 perustettu pieni [[luonnonsuojelualue]], jolla kasvaa Suomessa erittäin harvinainen [[luhtaorvokki]].
 
=== Kylät ===▼
 
Aluskylä, Haapaniemi, Heinoo, Hieta, Huida, Hurula, Innala, Jassala, Juurakko, Jysiä, Karimäki, Karkunkylä, Ketunkylä, Kiurala, Koivu, Kojola, Koski, Kutala, Kärppälä, Lammentaka, Lielahti, Mäenkylä, Mäkipää, Nohkua, Oravula, Palviala, Pappila, Pitkänkaro, Päivölä, Rainio, Raipio, Rikainen, Toijala, Vihtiälä.<ref name="suomenmaa"/>▼
 
== Historia ==
{{lähteetön}}
Karkun Palvialassa on ilmeisesti ollut asutusta [[Rautakausi|rautakaudella]], ehkä jo [[Kivikausi|kivikaudella]]. Alueelta löydetty ''Karkun riipus'' on ajoitettu välille [[800]]-[[1050]]. Palvialassa sijaitsee ns. Tulosen [[kalmisto]], jota tutkittaessa on paljastunut maanalainen, paikoin kolmikerroksinen polttokenttäkalmisto. Kalmisto on peräisin noin 600–800-luvuilta ajanlaskun alun jälkeen. Muita vastaavia ovat Koirankallion kalmisto Kiuralan kylässä ja Ristinmäki lähellä Karkunkylää.<ref name="suomenmaa"/>
 
Sastamala oli [[1200-luku|1200-luvulla]] suuri [[kirkkopitäjä]], jonka seurakuntakirkkoon (luultavasti) nykyisen [[Sastamalan kirkko|Sastamalan kirkon]] paikalle vaelsi seurakuntaa [[Pohjanmaa]]lta asti. Kirkkopitäjän keskuskirkot lienevät olleet erilaisia puisia kirkkoja ennen Sastamalassa vielä tänäkin päivänä seisovan kivikirkon rakentamista [[1500-luku|1500-luvulla]]. Kirkkopitäjä ulottui "''[[Näsijärvi|Näsijärvestä]] [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] ja nykyisen Vammalan seuduilta Pohjanmaan lakeuksien rajoille asti''". Siihen siis kuului koko pohjoinen [[Satakunnan historiallinen maakunta|Satakunta]]. Tästä kirkkopitäjästä sitten muodostuivat alueen "emäseurakunnat".´, Niinkuten myös Karkun pitäjä. Sastamalasta erosi varhais-keskiajalla Kyrön pitäjä, jonka keskus oli Hämeenkyrö-Viljakkala. Merkittävimpiä hetkiä Suur-Sastamalan hajoamisessa lienee ollut Ala-Sastamalan irtaantuminen [[1400-luku|1400-luvulla]]. Ala-Sastamalan alueesta kehittyivät myöhemmin [[Tyrvää]], [[Vammala]], [[Kiikoinen]] ja [[Kiikka]]. [[Pietari Brahe]]n aikoina [[1600-luku|1600-luvun]] alkupuolella, jolloin seurakuntia pilkottiin yleisemminkin, Sastamalasta irtautui Ylä-Sastamala eli [[Mouhijärvi]], joka oli jo jonkin aikaa ennen irtautumista ollut [[kappeliseurakunta]]na. Ylä-Sastamalasta muodostuivat sittemmin Mouhijärvi, [[Suodenniemi]] ja [[Lavia]]. Virallisesti Karkku-nimi esiintyi ensimmäisen kerran laamanninkäräjien pöytäkirjoissa vuonna [[1546]]. [[Suoniemi]] irrotettiin Karkusta [[Kappeliseurakunta|kappeliseurakunnaksi]] vuonna [[1670]].<ref name="suomenmaa"/>
 
Karkkulaiset vaskisepät olivat tunnettuja uuden ajan alun käsityöläisiä. Kuningas [[Kustaa Vaasa]] myönsi heille vuonna 1546 erioikeuden ammattinsa harjoittamiseen, vaikka tämä ammatti oli tuolloin sallittu vain kaupungeissa. Karkkulaiset sepät käyttivät kattiloidensa raaka-aineena käyttökelvottomia kupariastioita ja heillä oli asiakkaita tiettävästi [[Ruovesi|Ruovedeltä]], [[Asikkala]]sta, [[Lohja]]lta ja jopa [[Liminka|Limingasta]] saakka. Vuonna [[1565]] Karkussa oli peräti 18 vaskiseppää, joilla oli yhteensä kahdeksan renkiä. Ammatti näyttää kulkeneen muutamissa suvuissa perintönä isältä pojalle. Vaskiseppien ammattikunta katosi Karkusta 1600-luvulla, kun tämän elinkeinon harjoittaminen maaseudulla kiellettiin kaupunkilaisten painostuksesta. Lähellä Ellivuoren laskettelukeskusta on 1970-luvulla paljastettu karkkulaisten vaskiseppien muistomerkki. <ref name="suomenmaa"/>
 
Ensimmäiset luotettavat tiedot Karkun asukasluvusta ovat vuodelta [[1749]], jolloin pitäjässä oli 1&nbsp;692 asukasta. Vuonna [[1865]] asukkaita oli 2&nbsp;664, 1900-luvun vaihteessa 3&nbsp;473 ja vuonna [[1920]] jo 3&nbsp;799. Sotien jälkeinen [[maaltamuutto]] vähensi väkilukua niin, että vuonna [[1965]] Karkussa oli 3&nbsp;047 asukasta.
[[Tiedosto:Rautavesi.jpg|thumb|250px|Näkymä Karkun venelaiturilta yli [[Rautavesi (Sastamala)|Rautaveden]]. Vastarannalla Ellivuori (vasemmalla) ja Pirunvuori.]]▼
Karkun kuntaan ja seurakuntaan kuului vuoteen [[1900]] saakka runsaan 10 neliökilometrin erämaa-alue entisen [[Noormarkku|Noormarkun]], nykyisen [[Pori]]n alueella. Liikemies [[Antti Ahlström]] oli ostanut kyseisen, eräälle karkkulaiselle maatilalle kuuluneen alueen jo vuonna [[1873]].▼
 
Kun Karkun vanhaa kirkkoa alettiin pitää liian huonokuntoisena, syntyi 1820-luvulla riita siitä, olisiko vanha kirkko korjattava vai rakennettava uusi, ja minne uusi kirkko sijoitettaisiin. Vanha kirkko korjattiin 1860-luvun lopulla, mutta kiista jatkui pitkälle 1900-luvun puolelle. Vuonna [[1908]] pidetyssä kirkonkokouksessa päätettiin seurakunta jakaa kahtia Rauta- ja Kulovettä myöten, kun uuden kirkon paikasta ei päästy yksimielisyyteen. [[Suomen senaatti]] hyväksyi päätöksen kaksi vuotta myöhemmin. Kunnanvaltuuston kokouksessa vuonna [[1926]] päätettiin myös kunta jakaa kahtia samalla tavoin kuin seurakuntakin. Kumpaakaan päätöstä ei kuitenkaan koskaan toteutettu. [[Valtioneuvosto]] kumosi päätöksen seurakunnan jakamisesta vuonna [[1938]] ehdolla, että myös vesistön eteläpuolelle on rakennettava kirkko ja perustettava papin virka. Myöhemmin myös päätös kunnan jakamisesta raukesi.<ref name="suomenmaa"/> ▼
▲Karkun kuntaan ja seurakuntaan kuului vuoteen [[1900]] saakka runsaan 10 neliökilometrin erämaa-alue entisen [[Noormarkku|Noormarkun]], nykyisen [[Pori]]n alueella. Liikemies [[Antti Ahlström]] oli ostanut kyseisen, eräälle karkkulaiselle maatilalle kuuluneen alueen jo vuonna [[1873]].
 
Kiuralan kylässä toimi vuosina 1896-1899 Suomen ensimmäinen [[vaneri]]tehdasvaneritehdas, ''Wiikarin Oy'', jossa valmistettiin vanerilevyjen lisäksi mm.muun muassa huonekaluja. Tehtaan paikalla on 1960-luvulla pystytetty muistomerkki, itse rakennuksista on jäljellä vain perustusten jäänteitä. ▼
▲Kun Karkun vanhaa kirkkoa alettiin pitää liian huonokuntoisena, syntyi 1820-luvulla riita siitä, olisiko vanha kirkko korjattava vai rakennettava uusi, ja minne uusi kirkko sijoitettaisiin. Vanha kirkko korjattiin 1860-luvun lopulla, mutta kiista jatkui pitkälle 1900-luvun puolelle. Vuonna [[1908]] pidetyssä kirkonkokouksessa päätettiin seurakunta jakaa kahtia Rauta- ja Kulovettä myöten, kun uuden kirkon paikasta ei päästy yksimielisyyteen. [[Suomen senaatti]] hyväksyi päätöksen kaksi vuotta myöhemmin. Kunnanvaltuuston kokouksessa vuonna [[1926]] päätettiin myös kunta jakaa kahtia samalla tavoin kuin seurakuntakin. Kumpaakaan päätöstä ei kuitenkaan koskaan toteutettu. [[Valtioneuvosto]] kumosi päätöksen seurakunnan jakamisesta vuonna [[1938]] ehdolla, että myös vesistön eteläpuolelle on rakennettava kirkko ja perustettava papin virka. Myöhemmin myös päätös kunnan jakamisesta raukesi.<ref name="suomenmaa"/>
 
Huhtikuun[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] aikana 17. päivänähuhtikuuta [[1918]] käytiin [[Suomen sisällissota]]an liittynyt [[Karkun taistelu]]. Karkkuun asutettiin viimeViime sotien jälkeen Karkkuun asutettiin [[Pyhäjärvi Vpl|Pyhäjärven (Vpl)]] siirtoväkeä. ▼
▲Kiuralan kylässä toimi vuosina 1896-1899 Suomen ensimmäinen [[vaneri]]tehdas, ''Wiikarin Oy'', jossa valmistettiin vanerilevyjen lisäksi mm. huonekaluja. Tehtaan paikalla on 1960-luvulla pystytetty muistomerkki, itse rakennuksista on jäljellä vain perustusten jäänteitä.
 
== Nähtävyydet ==▼
▲Huhtikuun 17. päivänä [[1918]] käytiin [[Suomen sisällissota]]an liittynyt [[Karkun taistelu]]. Karkkuun asutettiin viime sotien jälkeen [[Pyhäjärvi Vpl|Pyhäjärven (Vpl)]] siirtoväkeä.
[[Tiedosto:Karkun asema.jpg|thumb|250px|[[Karkun rautatieasema]].]] Palvialassa kuvattuna idästä. Kuvaajan selän takana on Palvialan veneranta [[Rautavesi (Sastamala)|Rautaveden]] rannassa. Vasemmalla näkyvä punainen rakennus aseman takana on Wanha Harsu. Karkun seudun tunnetuimpia paikkoja on laskettelukeskus Ellivuori ja sen läheisyydessä sijaitseva Pirunvuori, jossa [[Emil Danielsson]]illa oli ateljee. Pirunvuorella sijaitsi myös vuonna 1905 rakennettu ja vuonna 1929 purettu kolmikerroksinen puinen näkötorni.<ref name="suomenmaa"/>▼
 
Taidemaalari [[Akseli Gallén-Kallela]]n äiti Anna Mathilda Gallén asui leskeksi jäätyään ja Tyrväällä sijaitsevan Jaatsin tilan myytyään Palvialassa kuolemaansa saakka. Häntä kutsuttiin paikkakunnalla ''Kalleenin”Kalleenin mammaksi''mammaksi”. Hänen talonsa purettiin 1960-luvulla.{{lähde}}▼
Vuonna [[1973]] Karkun kunta liitettiin [[Vammala]]an yhdessä [[Tyrvää]]n kanssa; vuotta aiemmin oli Tyrisevän kylä siirretty Suoniemen kunnasta Karkkuun. Sen jälkeen ovat palvelut kunnassa harventuneet.
 
Ellivuoren laskettelukeskuksen perusti 1960-luvun alussa kolme urheiluseuraa, [[Vammalan seudun Voima]], Karkun Karku ja [[Tampereen Pyrintö]]. Vuodesta [[1981]] lähtien laskettelukeskuksen on omistanut helsinkiläinen Riila Oy. [[Riippilänjärvi|Riippilänjärven]] länsirannalla sijatsee golfkenttä Lakeside Golf.{{lähde}}▼
▲== Nähtävyydet ==
▲[[Tiedosto:Rautavesi.jpg|thumb|250px|Näkymä Karkun venelaiturilta yli [[Rautavesi (Sastamala)|Rautaveden]]. Vastarannalla Ellivuori (vasemmalla) ja Pirunvuori.]]
▲[[Tiedosto:Karkun asema.jpg|thumb|250px|[[Karkun rautatieasema]] Palvialassa kuvattuna idästä. Kuvaajan selän takana on Palvialan veneranta [[Rautavesi (Sastamala)|Rautaveden]] rannassa. Vasemmalla näkyvä punainen rakennus aseman takana on Wanha Harsu.]]
Karkun seudun tunnetuimpia paikkoja on laskettelukeskus Ellivuori ja sen läheisyydessä sijaitseva Pirunvuori, jossa [[Emil Danielsson]]illa oli [[ateljee]]. Pirunvuorella sijaitsi myös vuonna 1905 rakennettu ja vuonna 1929 purettu kolmikerroksinen puinen [[näkötorni]].<ref name="suomenmaa"/> Karkun maastot ovat innoittaneet useita muitakin taiteilijoita, kuten [[Markku Piri]]ä, jolla oli [[residenssi]] Karkussa usean vuoden ajan.
 
==Palvelut ja elikeinot ==▼
▲Taidemaalari [[Akseli Gallén-Kallela]]n äiti Anna Mathilda Gallén asui leskeksi jäätyään ja Tyrväällä sijaitsevan Jaatsin tilan myytyään Palvialassa kuolemaansa saakka. Häntä kutsuttiin paikkakunnalla ''Kalleenin mammaksi''. Hänen talonsa purettiin 1960-luvulla.
Karkun keskustassa toimii [[pankki]], [[kyläkauppa]], päiväkoti, partureita, baari, kirjasto ja lisäksi joitakin muita palveluja. [[Karkun rautatieasema]] on yhä toiminnassa ja siellä pysähtyvät useimmat [[Tampere]]en ja [[Pori]]n väliä kulkevat henkilöjunat. Itse asemarakennus on kuitenkin poissa asemakäytöstä ja yksityisessä omistuksessa. Paikallinen kyläyhdistys ''Aluskylän kotijoukot'' piti siinä aiemmin [[kahvila]]a kesällä ja [[joulu]]n alla. Palvialan nähtävyyksistä mainitsemisen arvoinen on myös Wanha Harsu - rustiikkinen kestikievari keskellä kylääyksityisomistuksessa.{{lähde}}▼
 
Alueella toimii kolme oppilaitosta: [[Karkun evankelinen opisto]], [[Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos]]<ref>[http://www.sasky.fi/oppilaitokset/karkun-kotitalous-ja-sosiaalialan-oppilaitos]</ref> ja [[Voimarinne]] (entinen [[Hoikan koulutus- ja kuntoutuskeskus]]). Perusopetusta alueella tarjoaa Aluskylässä Palvialan lähellä Karkun koulu, jossa opetetaan alueen peruskoulutusluokkia 1-6. Karkun eteläpuolen oppilaat käyvät nykyään [[Stormi]]n koulua, joka ei sijaitse Karkun alueella. Aiemmin kansa- ja myöhemmin peruskouluja on ollut mm.muun muassa Salokunnassa, Heinoossa, Horniossa, Kutalassa ja Nohkuassa. Lisäksi [[Karkun evankelinen opisto]] järjestää peruskoulutusta ([[kymppiluokka]], [[aikuislukio]]).{{lähde}} ▼
▲Ellivuoren laskettelukeskuksen perusti 1960-luvun alussa kolme urheiluseuraa, [[Vammalan seudun Voima]], Karkun Karku ja [[Tampereen Pyrintö]]. Vuodesta [[1981]] lähtien laskettelukeskuksen on omistanut helsinkiläinen Riila Oy.
 
Karkussa toimi vuonna 1877 perustettu [[Säästöpankki]], jolla oli kunnan alueella kaksi sivukonttoria. Karkun Säästöpankki liittyi Tyrvään Säästöpankkiin vuonna [[1971]]. Karkussa toimii myös Karkun [[OP-Pohjola|Osuuspankki]].{{lähde}}▼
[[Riippilänjärvi|Riippilänjärven]] länsirannalla tarjoaa golfpalveluja Lakeside Golf.
 
▲Pääosa Karkun kunnan asukkaista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Pienimuotoista teollista toimintaa oli lähinnä Palvialan seudulla ja sitä edustivat puusepänteollisuutta edustanut Rakentaja Oy ja Karkun Höyrysaha sekä muutamat pienemmät sahat eri puolilla kuntaa. Rakentaja Oy:n tehdasrakennus tuhoutui tulipalossa kesällä 2010.{{lähde}}
▲==Palvelut==
▲Karkun keskustassa toimii [[pankki]], [[kyläkauppa]], päiväkoti, partureita, baari, kirjasto ja lisäksi joitakin muita palveluja. [[Karkun rautatieasema]] on yhä toiminnassa ja siellä pysähtyvät useimmat [[Tampere]]en ja [[Pori]]n väliä kulkevat henkilöjunat. Itse asemarakennus on kuitenkin poissa asemakäytöstä ja yksityisessä omistuksessa. Paikallinen kyläyhdistys ''Aluskylän kotijoukot'' piti siinä aiemmin [[kahvila]]a kesällä ja [[joulu]]n alla. Palvialan nähtävyyksistä mainitsemisen arvoinen on myös Wanha Harsu - rustiikkinen kestikievari keskellä kylää.
 
▲=== Kylät ===
▲Alueella toimii kolme oppilaitosta: [[Karkun evankelinen opisto]], [[Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos]]<ref>[http://www.sasky.fi/oppilaitokset/karkun-kotitalous-ja-sosiaalialan-oppilaitos]</ref> ja [[Voimarinne]] (entinen [[Hoikan koulutus- ja kuntoutuskeskus]]). Perusopetusta alueella tarjoaa Aluskylässä Palvialan lähellä Karkun koulu, jossa opetetaan alueen peruskoulutusluokkia 1-6. Karkun eteläpuolen oppilaat käyvät nykyään [[Stormi]]n koulua, joka ei sijaitse Karkun alueella. Aiemmin kansa- ja myöhemmin peruskouluja on ollut mm. Salokunnassa, Heinoossa, Horniossa, Kutalassa ja Nohkuassa. Lisäksi [[Karkun evankelinen opisto]] järjestää peruskoulutusta ([[kymppiluokka]], [[aikuislukio]]).
▲Aluskylä, Haapaniemi, Heinoo, Hieta, Huida, Hurula, Innala, Jassala, Juurakko, Jysiä, Karimäki, Karkunkylä, Ketunkylä, Kiurala, Koivu, Kojola, Koski, Kutala, Kärppälä, Lammentaka, Lielahti, Mäenkylä, Mäkipää, Nohkua, Oravula, Palviala, Pappila, Pitkänkaro, Päivölä, Rainio, Raipio, Rikainen, Toijala, Vihtiälä.<ref name="suomenmaa"/>
 
▲Karkussa toimi vuonna 1877 perustettu [[Säästöpankki]], jolla oli kunnan alueella kaksi sivukonttoria. Karkun Säästöpankki liittyi Tyrvään Säästöpankkiin vuonna [[1971]]. Karkussa toimii Karkun [[OP-Pohjola|Osuuspankki]].
 
==Väestö==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Karkku”