Ero sivun ”Karkku” versioiden välillä

 

Karkkulaiset vaskisepät olivat tunnettuja uuden ajan alun käsityöläisiä. Kuningas [[Kustaa Vaasa]] myönsi heille vuonna 1546 erioikeuden ammattinsa harjoittamiseen, vaikka tämä ammatti oli tuolloin sallittu vain kaupungeissa. Karkkulaiset sepät käyttivät kattiloidensa raaka-aineena käyttökelvottomia kupariastioita ja heillä oli asiakkaita tiettävästi [[Ruovesi|Ruovedeltä]], [[Asikkala]]sta, [[Lohja]]lta ja jopa [[Liminka|Limingasta]] saakka. Vuonna [[1565]] Karkussa oli peräti 18 vaskiseppää, joilla oli yhteensä kahdeksan renkiä. Ammatti näyttää kulkeneen muutamissa suvuissa perintönä isältä pojalle. Vaskiseppien ammattikunta katosi Karkusta 1600-luvulla, kun tämän elinkeinon harjoittaminen maaseudulla kiellettiin kaupunkilaisten painostuksesta. Lähellä Ellivuoren laskettelukeskusta on 1970-luvulla paljastettu karkkulaisten vaskiseppien muistomerkki. <ref name="suomenmaa"/>

 

Ensimmäiset luotettavat tiedot Karkun asukasluvusta ovat vuodelta [[1749]], jolloin pitäjässä oli 1&nbsp;692 asukasta. Vuonna [[1865]] asukkaita oli 2&nbsp;664, 1900-luvun vaihteessa 3&nbsp;473 ja vuonna [[1920]] jo 3&nbsp;799. Sotien jälkeinen [[maaltamuutto]] vähensi väkilukua niin, että vuonna [[1965]] Karkussa oli 3&nbsp;047 asukasta.