Ero sivun ”Osuuskauppa Mäki-Matti” versioiden välillä

'''Osuusliike Mäki-Matti''' oli [[Jyväskylä]]ssä ja koko [[Keski-Suomi|Keski-Suomessa]] toiminut [[osuuskauppa]]. Se perustettiin 1905 ja sen ensimmäinen kauppa toimi [[Mäki-Matti|Mäki-Matin]] työläiskaupunginosassa nykyisen Voionmaankatu 9:n kohdalla. Paikalla on nykyisin muistopatsas, joka on koottu kaupparakennuksen perustusten kivistä. Osuusliikkeen perustajia olivat konduktööri J. Koskiniemi, jarrumies J. A. Virtanen, työnjohtajat G. A. Söderlund ja Aapeli Aho sekä toimittaja E. G. Väätäinen.<ref>Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837-19651837–1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 470-473470–473.</ref> Alkuajan jäsenistössä oli paljon rautatieläisiä.

Mäki-Matti laajeni nopeasti. Vuonna 1915 avattiin Mäki-Matin myymälät [[Kauppakatu (Jyväskylä)|Kauppakadulla]] ja [[Tourula]]ssa ja 1916 [[Vaajakoski|Vaajakoskella]]. Vuonna 1916 toiminnan pääpaikaksi muodostui ns. Spetsin tontti (Kauppakatu 32), johon Mäki-Matti rakennutti kivitalon (arkkitehti Georg Jägerroos, valm. 1929)<ref>Jussi Jäppinen. Jyväskylä albumi. Gummerus Jyväskylä 1977. ISBN 951-20-1363-0, s. 24</ref>. Nykyisin se tunnetaan ''Kauppakulman'' nimellä. Samoin vuonna 1916 Mäki-Matin johtajaksi palkattiin kotkalainen J. E. Heikkilä, jonka johdossa yrityksestä kasvoi suurliike. Mäki-Matilla oli useita pitkäaikaisia ja tarmokkaita toimitusjohtajia. Heikkilä oli johtajana vuodet 1916-19321916–1932 ja hänen jälkeensä Kalle Järvinen 1932-19581932–1958, kauppaneuvos Erkki Luoto 1958-19771958–1977 ja kauppaneuvos Arvo Perälä 1977-19831977–1983.<ref>Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837-19651837–1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 473.</ref>

Suomen osuuskauppaliikkeen jakautuessa 1916-19171916–1917 jäsenistöltään työläistaustainen Mäki-Matti siirtyi [[edistysmielinen osuustoiminta|edistysmieliseen osuuskauppaliikkeeseen]], jonka keskuskaupaksi tuli Osuustukkukauppa (OTK). Alueen [[S-ryhmä|pellervolaisen osuuskauppaliikkeen]] toimintaa jatkamista kannattaneet, mm.muun muassa monet opettajat, perustivat uuden osuuskaupan Jyväskylään nimellä [[Osuuskauppa Keskimaa]]. Mäki-Matti menestyi paremmin kaupunkialueella ja Keskimaa maaseudulla 1980-luvulle asti. Vuoteen 1946 mennessä Mäki-Matti oli kasvanut niin, että sen palveluksessa oli 528 henkeä. Vuoteen 1944 mennessä perustettu 61 Mäki-Matin myymälää. Keskimaan henkilökunta oli samaan aikaan 383 henkeä.<ref name="tommila470-478">Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837-19651837–1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 470-478470–478.</ref>

Erkki Luoto nimitettiin Mäki-Matin toimitusjohtajaksi 1953. Hänen lähes parikymmentä vuotta kestäneellä johtajakaudellaan osuusliike jatkoi vankkaa kasvuaan. Mäki-Matilla oli 98 toimipaikkaa ja hieman vajaa 600 työntekijää 1954. Mäki-Matti avasi ensimmäisen [[valintamyymälä]]nsä, ensimmäisenä Jyväskylässä, vuonna 1956. Kauppakatu 32:n tontille valmistui uusi Centrum-[[tavaratalo]], joka avattiin joulukuussa 1960. Tuolloin Mäki-Matilla oli kaikkiaan 109 toimipaikkaa. [[Äänekoski|Äänekosken]] ja [[Suolahti|Suolahden]] osuuskaupat sulautuivat Mäki-Mattiin 1965, jolloin se vahvisti asemaansa talousalueensa suurliikkeenä hieman yli tuhannen työntekijän henkilökunnalla ja siitä tuli neljänneksi suurin E-liikkeen Osuusliike Suomessa. Mäki-Matilla oli tuolloin yhteensä 153 toimipaikkaa Keski-Suomessa.<ref>[http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid{{Talouselämän vaikuttajat|id=959 Kansallisbiografia, Talousvaikuttajat,|nimi=Kauppaneuvos Erkki Luoto] Tallennettu(1905–1980)|tekijä=Sofia Kotilainen|ajankohta=5.9.2011}} Viitattu 29.12.2012</ref>

Pienten osuuskauppojen fuusiot olivat käynnissä 1950-luvulta lähtien, mutta fuusioiden määrä lisääntyi 1970-luvulla. Tuolloin Pohjoisen Keski-Suomen osuusliikkeet (suurimpana ololi Paavonseutu) yhdistettiin Mäki-Mattiin.<ref>[http://www.pauno.net/paavonseutu1/katsaus.html Katsaus toimintaan vuosina 1938–1948] Osuusliike Paavonseudun historiaa, Paavonseudun sivujen sisällysluettelo, Osuusliike Paavonseutu, Pirkko ja Pauno Paanasen kotisivut</ref> Arvo Perälän toimitusjohtajakaudella Mäki-Mattiin liitettiin [[Jämsä]]n Osuusliike ja [[Korpilahti|Korpilahdella]] toiminut Pohjois-Päijänteen Osuusliike, minkä jälkeen Mäki-Mattia voitiin pitää koko maakunnan kattavana osuuskauppana. Lopulta fuusio nielaisi myös Mäki-Matin. Sen toiminta loppui vuonna 1983, kun se liittyi koko maan osuusliikkeiden ([[Elanto]]a lukuun ottamatta) ja niiden omistaman OTK:n kanssa valtakunnalliseksi E-osuuskunta Ekaksi, nyk. Tradeka.<ref>[http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid{{Talouselämän vaikuttajat|id=1816|nimi=Kauppaneuvos Kansallisbiografia,Arvo Talousvaikuttajat,Perälä Arvo(1937–)|tekijä=Kai Perälä]Hoffman|ajankohta=5.9.2011}} TallennettuViitattu 29.12.2012</ref>

Kansanedustaja Sakari Knuuttila kuvasi muistelmissaan Mäki-Matin loppua surulliseksi: "- - hyvin menestynyt Mäki-Matti menetti omaisuutensa. Fuusiotilanteessa Mäki-Matilla oli hallussaan kaavoitettu marketin tontti ja rahaa kassassa rakentamisen toteuttamiseksi. Fuusion jälkeen EKA-liike otti rahat ja möi tontin ja lopetti Jyväskylässä kaikki suurimmat kaupat lukuun ottamatta alun perin Mäki-Matin piirissä kehitettyjä [[Siwa|Siwoja]]. Näin menestynyt Mäki-Matin tarina muuttui tragediaksi."<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Talvi-illan tarinoita. Neljännesvuosisata eduskunnassa 1966-19911966–1991| Julkaisija = Omakustanne| Vuosi = 2012| Tekijä = Sakari Knuuttila| Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = 86-9286–92| Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 978-952-93-0977-1| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>