Ero sivun ”Mainio vallankumous” versioiden välillä

Vilhelm teki maihinnousun suuren hollantilaisarmeijan kanssa [[Devon]]in [[Brixham|Brixhamisska]]issa 5. marraskuuta 1688. Hän ei esittänyt vaatimuksia Englannin kruunua kohtaan, vaan sanoi ainoastaan tulleensa pelastaakseen [[protestantismi]]n ja aloitti marssinsa Lontooseen. Vilhelm sai suuren suosion paikallisen väestön keskuudessa, ja myös pohjoisessa joukko aatelisia julistautui hänen kannattajikseen. Jaakon lähimmät joukot ryhmittyivät [[Salisbury]]yn, mutta Jaakon liittyessä armeijaansa kävi selväksi, etteivät miehet halunneet taistella, ja myös upseereiden uskollisuus oli kyseenalainen. Ennen kuin merkittäviä yhteenottoja ehti tapahtua, Jaakon nenästä alkoi vuotaa verta, eikä vuoto ottanut tyrehtyäkseen. Kuningas piti verenvuotoa huonona enteenä ja määräsi armeijansa vetäytymään. Pian tämän jälkeen Jaakko menetti tukijoukoistaan korkean upseerin [[John Churchill Marlborough]]in ja tyttärensä [[Anna (Englanti)|Annan]], jotka liittyivät Vilhelmin tukijoihin. Kuultuaan, että Vilhelm oli noussut maihin Englannissa Ranskan kuningas [[Ludvig XIV]] julisti sodan Hollannille 26. marraskuuta. Hän ei kuitenkaan hyökännyt Alankomaihin, vaan iski [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] sydämeen 100 000 sotilaan voimin. Näin sai alkunsa [[yhdeksänvuotinen sota]]. Vilhelmin joukot etenivät kohti [[Lontoo]]ta kohtaamatta mainittavaa vastarintaa; ainoa huomattava yhteenotto tapahtui [[Reading]]issa 10. joulukuuta, jolloin kuninkaan joukot kärsivät tappion.