Muinaisista asteekeista on saatu tietoa kirjoitettujen dokumenttien ja säilyneen esineistön muodossa. Kirjallisia lähteitä ovat muinaisten asteekkien itsensä kirjoittamat kuvakäsikirjoitukset, espanjalaisvalloittajien tekemät kuvaukset, kronikoitsijoiden kirjoitukset sekä varhaisen siirtomaa-ajan dokumentit.<ref>Smith 1996, s. 14–15.</ref>
Asteekkien omia käsikirjoituksia on erityyppisiä: suullisen historian avuksi kirjoitettua kuvitettua historiaa, rituaalialmanakkoja, provinssien maksamien suojelurahojen kirjanpitoa, sekä karttoja. Näistä [[KoodeksiAsteekkien koodeksit|asteekkien koodekseista]] on säilynyt vain muutama: laajin on ''[[Codex Mendoza]]''. Hernando Cortés ja jotkut hänen sotilaistaan kuten [[Bernal Díaz del Castillo]] kirjoittivat asteekkivaltakunnan valloituksesta, mutta näitä kuvauksia pidetään osin vääristyneinä ja liioiteltuina. Valloitusta seuranneina vuosikymmeninä useat espanjalaiset ja asteekkisyntyiset kronikoitsijat kirjoittivat kuvauksia asteekkien kulttuurista. Espanjalaiskronikoitsijoista tunnetuimpia ovat dominikaanipappi [[Diego Durán]] ja munkki [[Bernardino de Sahagún]], ja asteekkisyntyisistä kronikoitsijoista [[Alva Ixtlilxochitl]] ja [[Chimalpahin]]. Kronikoitsijat kuitenkin keskittyivät pääasiassa hallitsijoiden ja ylimystön elämän kuvaamiseen ja siihenkin hyvin yleistävästi. Siirtomaa-ajan alun hallinnollisista dokumenteista on saatu paljon tietoa tavallisten asteekkien elämästä. Arkeologit ovat kaivaneet esille asteekkien rakennuksia ja löytäneet jokapäiväistä esineistöä.<ref>Smith 1996, s. 14–25.</ref>
