Ero sivun ”Wienin piiri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p stilisointia |
p p |
||
Rivi 19:
Kokoontumiset oletettavasti keskeytyivät vuonna [[1912]], kun Frank muutti Prahaan oppituolin vapautuessa [[Albert Einstein]]ilta. Hahn jätti Wienin [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana ja palasi vuonna [[1921]]. Seuraavana vuonna Hahn ja Frank saivat ryhmään mukaan [[Moritz Schlick]]in, joka hoiti [[induktiivinen päättely|induktiivisten]] tieteiden filosofian oppituolia [[Wienin yliopisto]]ssa. Schlick oli jo julkaissut kaksi pääteostaan, ''Raum und Zeit in die gegenwärtigen Physik'' (''Avaruus ja aika nykyaikaisessa fysiikassa'') vuonna [[1917]] ja ''Allgemeine Erkenntnislehre'' (''Yleinen tietoteoria'') vuonna [[1918]]. Keskeinen teos tuoreelle keskusteluryhmälle oli [[Ludwig Wittgenstein]]in vuonna [[1918]] julkaisema ''Logisch-Philosophische Abhandlung'' eli ''[[Tractatus Logico-Philosophicus]]''.
Uudet säännölliset kokoontumiset alkoivat Schlickin johdolla. Ne tapahtuivat torstaisin Wienin yliopiston matematiikan laitoksen seminaarihuoneessa.<ref>John L. Casti ja Werner DePauli: Kurt Gödel
Wienin piiri hajautui kun [[kansallissosialismi|kansallissosialistit]] tulivat valtaan [[Saksa]]ssa. Wienin piiriin ajattelijoihin suhtauduttiin usein vihamielisesti muun muassa kansallissosialistien ja konservatiivisen filosofian edustajien taholta. [[Kurt Grelling]] kuoli [[Auschwitz]]in keskitysleirillä, ja useimmat muut piirin jäsenistä joutuivat pakenemaan [[natsismi|natseja]] ulkomaille. Monet piirin jäsenistä muuttivat [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] ja opettivat siellä eri yliopistoissa. Schlick jäi [[Itävalta]]an, mutta vuonna [[1936]] hänet surmasi Wienin yliopistolla kansallissosialisteja sympatisoinut opiskelija.
Rivi 37:
Yksi syy loogisiin virheisiin, jotka ovat saaneet aikaan metafysiikan, on [[luonnollinen kieli|luonnollisen kielen]] monitulkintaisuus. ''”Luonnollinen kieli muun muassa käyttää samaa puheen osaa, [[substantiivi]]a, asioista ('omena'), kvaliteeteista ('kovuus'), suhteista ('ystävyys') ja prosesseista ('uni'): näin se johtaa harhaan kuvittelemaan funktionaalisia käsitteitä kappaleina”''.<ref>''VC'' s. 329.</ref> Toinen syy virheisiin on ''”ajatus siitä, että ajattelu voi joko johtaa tietoon omista lähtökohdistaan ilman empiiristä ainesta, tai ainakin saada uutta sisältöä tekemällä johtopäätöksiä annetuista asiantiloista”''.<ref>''VC'' s. 330.</ref> Viimeksi mainittu ajatus on tyypillinen Immanuel Kantin ajattelulle, jonka mukaan on olemassa [[synteettinen|synteettisiä]] [[apriorinen|apriorisia]] väittämiä, jotka laajentavat tietämystä ilman kokemuksen käyttöä. Wienin piiri hylkäsi synteettisen apriorisen tiedon kokonaan. Matematiikka, joka aluksi vaikuttaa välttämättä pätevältä esimerkiltä synteettisestä pelkästään puhtaalla järjellä johdetusta tiedosta, on sen sijaan luonteeltaan [[tautologia|tautologista]], ja siten sen väittämät ovat [[analyyttinen|analyyttisiä]] ja siten hyvin erilaisia kuin kantilaiset synteettiset väittämät. Wienin piiri hyväksyi ainoastaan synteettiset aposterioriset väittämät (eli tieteelliset väittämät) ja analyyttiset aprioriset väittämät (eli loogiset ja matemaattiset väittämät).
Metafysiikan asema ei ole kuitenkaan yhteyksissä pelkästään loogisiin virheisiin vaan myös ''”yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kamppailuihin"''.<ref>''VC'' s. 339.</ref> Metafysiikka ja [[teologia]] ovat liittoutuneet perinteisten yhteiskunnallisten muotojen kanssa, kun taas ihmiset, jotka ''”kohtaavat nykyajan kasvoista kasvoihin, hylkäävät nämä näkemykset ja ottavat pohjaksi kokemusperäiset tieteet”''<ref>''VC'' s. 339</ref>. Näin metafysiikan ja Wienin piirin tieteellisen maailmankäsityksen välinen taistelu ei ole ainoastaan erilaisten filosofioiden välinen taistelu, vaan myös — ja ehkä ensisijaisesti — taistelu erilaisten poliittisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten asenteiden välillä. Tietenkään, kuten ohjelmajulistus itsekin myöntää, ''”jokainen tieteellisen maailmankäsityksen kannattaja ei tule olemaan taistelija”''.<ref>VC s. 339.</ref> Monet Wienin piiriä tutkineet historioitsijat ovat nähneet viimeksi mainitussa lauseessa implisiittisen viittauksen vastakkainasetteluun Wienin piirin ”vasemmiston”, jota edustivat ennen kaikkea Neurath ja Carnap, ja Moritz Schlickin välillä. Vasemmiston tavoitteena oli mahdollistaa tieteellisen maailmankäsityksen läpimurto ''”yksityisen ja julkisen elämän muodoissa, koulutuksessa, kasvatuksessa, arkkitehtuurissa sekä taloudellisen ja yhteiskunnallisen elämän muotoilemisessa"''.<ref>''VC'' ss.
=== Yhtenäistiede ===
| |||