Ero sivun ”Röntgensäteily” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Aiheesta muualla: tuskinpa ''Eläinten lääkintä ja hoito'' -kirjassa on mitään niin mielenkiintoista että ensimmäisenä pitäisi sitä alkaa lukemaan jos haluaa röntgensäteilystä jotain tietää
Fix: Viiteet, lähdemerkinnöissä ei käytetä Wikipedian sisäisiä linkkejä, ISBN, kieli-parametri.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 1:
[[Kuva:First medical X-ray by Wilhelm Röntgen of his wife Anna Bertha Ludwig's hand - 18951222.gif|thumb|''Hand mit Ringen'' (Käsi ja sormukset): [[Wilhelm Röntgen]]in ensimmäinen ”lääketieteellinen” röntgenkuva, otettu hänen vaimonsa kädestä 22. joulukuuta 1895 ja esitetty [[Freiburgin yliopisto]]n fysiikan laitoksen professorille [[Ludwig Zehnder|Ludwig Zehnderille]] 1. tammikuuta 1896<ref>{{Kirjaviite | Sukunimi = Kevles | Etunimi =Bettyann Holtzmann | Nimeke =Naked to the Bone Medical Imaging in the Twentieth Century | Julkaisija=[[ Rutgers University Press]] | Vuosi =1996 | Sivu =19–22 | Julkaisupaikka =Camden, N.J. | TunnisteIsbn =ISBN 0813523583 | Kieli = (engl.) {{en}}}}</ref><ref>{{cite web | last =Sample | first =Sharron | authorlink = | coauthors = | title =X-Rays | work =The Electromagnetic Spectrum | publisher =[[NASA]] NASA
| date =2007-03-27 | url =http://science.hq.nasa.gov/kids/imagers/ems/xrays.html | doi = | accessdate =2007-12-03 }}</ref>]]
 
'''Röntgensäteily''' on [[sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettisen säteilyn]] laji. Sen [[aallonpituus]] on noin 0,01–10 [[nanometri]]ä; se on paljon lyhytaaltoisempaa kuin näkyvä [[valo]]. Röntgensäteilylle on ominaista sen suuri läpäisykyky: se kulkee monien sellaistenkin kiinteiden aineiden läpi, jotka näkyvälle valolle ovat täysin läpi­näkymättömiä. Röntgensäteilyksi luetaan lyhytaaltoinen säteily, joka syntyy atomiytimen ympärillä olevalla [[elektronikuori|elektronikuorella]] viritystilojen purkautumisesta tai elektronien jarrutussäteilynä. Ytimessä syntyvää lyhytaaltoista säteilyä kutsutaan puolestaan [[gammasäteily]]ksi.<ref name=jyva/>