|
| '''Vasili Maksimov''' (myöh. ''Vilho'') || 1918<ref name="smersh" />–1980 || Ylioppilas, toimi sodan aikana rivimiehenä Suomen armeijassa, sotainvalidi.<ref name="Parvi27" /> Suomen ulkoministeriön kielenkääntäjä.<ref name="smersh" /> Pidätettiin erehdyksessä samannimisen Valpossa toimineen setänsä sijasta.<ref name="Björkelund345" /> || 15 vuotta vankileiriä<ref name="smersh" /> || Tuomio muutettiin 1947 vankeudeksi.<ref name="smersh" /> Palasi Suomeen 15.11.1955.<ref name="uhrit" /> Suoritti sen jälkeen Kauppakorkeakoulun tutkinnon.<ref name="Björkelund345" /> Oli nuorin Leinon vangeista.
|-
| '''JuriGeorgi Narbuth''' (''Juri Narbuth'') || 1896–1951<ref name="smersh" /> || Entinen Venäjän keisarillisen armeijan upseeri.<ref name="Björkelund345" /> Jäi 1922 Neuvosto-Venäjällä kiinni tiedustelusta Suomen hyväksi ja sai viiden vuoden vankeustuomion (vältti kuolemanrangaistuksen vain, koska Suomen viranomaiset väittivät häntä Suomen kansalaiseksi), jonka suoritettuaan palasi Suomeen.<ref>Partanen 2010, s. 346.</ref> Suomen kansalaisuus 1929.<ref name="Leitz288" /> Ulkoministeriön autonkuljettaja.<ref name="smersh" /> Sota-aikana ilmatorjuntajoukoissa.<ref name="Parvi27" /> || 20 vuotta vankileiriä<ref name="smersh" /> || Tuomio muutettiin 1947 vankeudeksi. Kuoli tammikuussa 1951 Vladimirin vankilassa.<ref name="smersh" />
|-
| ''' [[Unto Parvilahti]]''' (ent. ''Boman'') || 1907–1970<ref name="Uola">{{Kansallisbiografia|nimi=Parvilahti, Unto (1907 - 1970)|tekijä=Mikko Uola|ajankohta=6.9.2001|id=7825}}</ref> || Liikemies, toimi sodan aikana [[suomalainen SS-pataljoona|suomalaisen Waffen-SS-pataljoonan]] yhteysupseerina Berliinissä.<ref name="Uola" /> || 5 vuotta vankileiriä<ref name="Uola" /> || Karkotettiin Siperiaan tuomion suorittamisen jälkeen. Palasi Suomeen 1954 ja kirjoitti kokemuksistaan 1957 kirjan ''[[Berijan tarhat]]''. Muutti myöhemmin [[Espanja]]an. Rehabilitoitu 2001.<ref name="Uola" />
|-
| '''Fjodor Pihra''' || 1909<ref name="smersh" />–1970 || Radioteknikko, sota-aikana tulkkina.<ref name="Björkelund345" /> || 10 vuotta vankileiriä<ref name="smersh" /> ||
Tuomio muutettiin vankeudeksi 1947. Vapautettiin 1955.<ref name="smersh" /> Palasi Suomeen seuraavana vuonna ja muutti pian sen jälkeen [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]].<ref name="Björkelund345" />
|-
| '''Boris Popper''' (myöh. ''Batu Berin-Bey'') || 1904<ref name="uhrit" />–2000 || Kemian opiskelija.<ref name="Parvi27" /> AsuiTuli välillävallankumouksen jälkeen pakolaisena Suomeen, asui 1928–1938 [[Belgia]]ssa., Valponpalasi arvionSuomeen mukaanmahdollisesti "poliittinenemigranttijärjestöjen haihattelija"lähettämänä.<ref name="Partanen345"Suljettiin />turvasäilöön Sodantalvisodan aikana tulkkinahelmikuussa Suomen sotavankileireissä1940.<ref>Mainio name="Björkelund345"2015, s. 256–261.</ref> || 10 vuotta vankileiriä<ref name="uhrit" /> || Palasi Suomeen 31.7.1956.<ref name="uhrit" /> Kirjoitti kokemuksistaan 1974 kirjan ''Venäjän punainen lihamylly''.<ref>{{Kirjaviite|Nimike=Venäjän punainen lihamylly|Tekijä=Boris Berin-Bey|Vuosi=1974|Julkaisija=Föreningen Veronica|Julkaisupaikka=Turku|Tunniste=ISBN 9519527117|www = http://openlibrary.org/b/OL3893560M/Vena%CC%88ja%CC%88n_punainen_lihamylly|www-teksti=avoin kirjasto}}</ref>
|-
| '''[[Kiril Puškarev|Kirill Puškarjov]]''' (''Kiril Puškarev'') || 1897<ref name="smersh" />–1984<ref>Kauppala 2011, s. 360.</ref> || Venäjän keisarikunnan armeijan kapteeni,<ref name="Parvi27" /> isä valkoinen kenraali<ref name="Kauppala42">Kauppala 2011, s. 42.</ref>. Toimi Venäjällä sotilastiedustelussa ja Suomessa [[Etsivä keskuspoliisi|Etsivän keskuspoliisin]] palveluksessa,salaisena tietolähteenä emigranttipiireissä.<ref name="uola" /><ref>Mainio 2015, s. 36.</ref> sotaSota-aikana Suomen yleisesikunnan tiedusteluosastolla.<ref name="Parvi27" /> Suomen kansalaisuus 1929.<ref name="Leitz288" /> || 25 vuotta vankileiriä<ref name="smersh" /> || Palasi Suomeen 15.11.1955.<ref name="uhrit" /> Palasi poliisiksi sairaalahoidon jälkeen ja vankeusvuodet laskettiin virkavuosiksi.<ref name="Björkelund345" /> Tuomittiin vuonna 1961 puoleksitoista vuodeksi [[kuritushuone|kuritushuonevankeuteen]] vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi.<ref>Simola 2009, s. 27</ref>
|-
|}
! Nimi !! Elinvuodet !! Taustaa !! Tuomio Neuvostoliitossa !! Muuta
|-
| '''Vladimir Bastamov''' || 1906<ref name="smersh" />–? || Tupakkatehdas Fennian työläinen;, terroristina tunnetun Viktor Larionovin lanko.<ref>Mainio name="smersh"2015, s. 177.</ref> sodanSodan aikana tulkkina suomalaisessa joukko-osastossa.<ref name="Björkelund345" /> || 20 vuotta vankileiriä<ref name="smersh" /> || Tuomio muutettiin 1947 vankeudeksi.<ref name="smersh" /> Palasi Suomeen 31.7.1956.<ref name="uhrit" /> Siirtyi tekniseksi kielenkääntäjäksi erään teollisuusyhtymän palvelukseen<ref name="Björkelund345" /> ja sai Suomen kansalaisuuden 1957.<ref name="Leitz288" />
|-
| '''Dmitri Daragan''' || 1907–1991<ref name="Leitz288" /> || Diplomi-insinööri, insinööriluutnantti.<ref name="Parvi27" /> Asui 1930-luvulla Belgiassa, mutta jouduttuaan karkotetuksi palasi Suomeen.<ref name="Partanen345" /> Sota-aikana teknisissä tehtävissä,<ref name="Parvi27" /> sodan jälkeen [[Soteva]]n ja ulkoministeriön tulkkina<ref name="uola" />. || 15 vuotta vankeutta || Palasi Suomeen 31.7.1956.<ref name="uhrit" /> Sai työpaikan laivanrakennusyhtiöstä.<ref name="Björkelund345" />
==Luovutuksen ja luovutettujen tausta==
Osa luovutetuista oli ollut mukana äärioikeistolaisessa poliittisessa toiminnassa ja valvontakomission brittiläisjäsenen [[J. H. Magill]]in mukaan ”muutamat olivat pahamaineisia natseja”. Saksalaissyntyinen Richard Dahm oli [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|NSDAP:n]] jäsen, suomalainen Unto Parvilahti tiedettiin myös kansallissosialistiksi ja venäläinen Severin Dobrovolski johti Venäläisten fasistien kansallinen järjestö (NORF) -nimisen emigranttiorganisaation toimintaa Suomessa. Useat muista vangituista olivat tiettävästi mukana erilaisten [[bolševikit|bolševikkien]] vallan kukistamista ajaneiden emigranttijärjestöjen toiminnassa tai ainakin lähellä niitä.<ref name="Partanen343-347">Partanen 2010, s. 343–347.</ref> Dobrovolski ei Björkelundin antamasta kuvauksesta huolimatta ollut ilmeisesti Valkoisen emigranttiarmeijan ([[ROVSVenäjän yleissotilaallinen liitto|Venäjän yleissotilaallisen liiton]]) eli ROVS:n varsinainen jäsen, mutta muistahän avusti ROVS:n salaista tiedustelua järjestämällä vakoiluyhteyksiä Neuvostoliittoon. Hän oli myös 1920-luvun alussa johtanut [[Nikolai Tšaikovski]]n perustaman ”Toiminnan keskus” -nimisen taistelujärjestön Suomesta Neuvostoliittoon suunnattua toimintaa.<ref>Mainio 2015, s. 59–60, 223–225.</ref> Muista vangituista ainakin Dimitri Kuzmin-Karajev kuului siihenROVS:ään. NuorenVielä polvenjyrkempään kansallinenbolševikkivallan työliittokukistamista ajaneeseen nuorten emigranttien järjestöön [[Kansallinen työn liitto|Kansallisen työn liittoon]] (NTSNP, myöhemmin NTS) -nimiseenkuuluivat bolševikkivallanainakin kukistamistaIgor ajaneeseenVerigin, järjestöönjoka kuuluivatoli ainakin1930-luvulla IgorNTS:n VeriginSuomen-pääorganisaattori, ja DimitriDmitri Daragan, joka tosin erotettiin järjestöstä vuonna 1938.<ref Veriginname="Partanen343-347" /><ref>Maionio 2015, Fjodors. Pihra254.</ref> Boris Popper oli kuulunut sekä Suomessa että Belgiassa emigranttien monarkistisiin aktivistijärjestöihin ja vahingossaValpon pidätettytietojen Vasilimukaan Maksimovhän olivatoli myösvuosina nuorisoseura1938–1939 yrittänyt omin päin muodostaa neuvostovastaista terroristisolua Suomessa. Vladimir Bastamov oli johtanut 1920-luvun lopussa Helsingissä toiminutta pientä aktivistiryhmää, joka suunnitteli väkivaltaisia iskuja Neuvostoliittoa vastaan saamatta tosin mitään aikaiseksi.<ref>Mainio 2015, s. 177, 254–261.</ref> Juri Narbuth johti 1920-luvun lopulla [[ZwenoVenäläisen totuuden veljeskunta|Venäläisen totuuden veljeskunnan]]n aktiiveja(BRP) Suomen taistelukeskuksen Helsingin-osastoa, johon myös Boris Björkleund kuului.<ref>Mainio Juri2015, s. 184.</ref><ref>Rislakki 1982, s. 116.</ref> Narbuth oli myöhemmin kuulunut [[Mladorossit|mladorossipuolueeseen]], joka oli alkuun monarkistinen järjestö, mutta muuttui 1930-luvulla neuvostomyönteisemmäksi. Verigin, Fjodor Pihra ja vahingossa pidätetty Vasili Maksimov olivat nuorisoseura [[Zweno]]n aktiiveja. Lähes jokainen vangituista oli harjoittanut ainakin jonkinlaista Neuvostoliiton vastaista toimintaa ja muutamat olivat myös vakoilleet Neuvostoliittoa vastaan. Toisaalta ainakin Stepan Petritšenko oli Valpon tietojen mukaan ilmoittanut kannattavansa Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestystä ja suunnitellut sopimuksen tekemistä valvontakomission kanssa voidakseen palata normaalisti kotimaahansa.<ref>Partanen 2010,name="Partanen343-347" s. 343–347.</ref>
Boris Björkelundin usein lainatun arvion mukaan kenraali Dobrovolski olisi ollut joukosta ainoa poliittisesti riittävän merkittävä luovutuksen kannalta.<ref name="Partanen343" /> Pekka Kauppalan mukaan taas Kronstadtin kapinaa johtanut Petritšenko oli joukon historiallisesti merkittävin henkilö – ei tosin enää vuonna 1945.<ref name="Kauppala43">Kauppala 2011, s. 43.</ref>
* Leino, Olle: ''Kuka oli Yrjö Leino''. Tammi, Helsinki, 1973.
* Leitzinger, Antero: ''Ulkomaalaispolitiikka Suomessa 1812–1972''. East-West Books, Helsinki 2008. ISBN 978-952-99592-5-9
* Mainio, Aleksi: ''Terroristien pesä – Suomi ja taistelu Venäjästä 1918–1939''. Siltala, Helsinki 2015. ISBN 978-952-234-288-1
* Martelius, Juha: ''"Leinon vankien" pidätys ja luovutus Neuvostoliittoon'', s. 164–169 teoksessa ''Turvallisuuspoliisi 75 vuotta 1919–1994'' (toim. Matti Simola & Jukka Salovaara). Sisäasiainministeriön poliisiosasto, Helsinki 1994. ISBN 951-47-9553-9
* Paasikivi, Juho Kusti: ''J. K. Paasikiven päiväkirjat 1944–1956: Ensimmäinen osa''. Toimittaneet Yrjö Blomstedt ja Matti Klinge. WSOY, Helsinki 1985. ISBN 951-0-13291-8
* Partanen, Juho: ''”Leinon vankien” tapaus ja vangeille maksetut korvaukset'', s. 339–357 teoksessa ''Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin: Kansallisarkiston artikkelikirja'' (toim. Lars Westerlund). Kansallisarkisto, Helsinki 2010. ISBN 978-951-53-3231-8. [http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Internoidut_Naytto.pdf Teoksen verkkoversio]
* Parvilahti, Unto: ''Berijan tarhat''. Otava, Helsinki 1957.
* Rislakki, Jukka: ''Erittäin salainen – vakoilu Suomessa''. Lovekirjat, Helsinki 1982. ISBN 951-835-057-4
* {{Kirjaviite | Nimike = Ratakatu 12: Suojelupoliisi 1949–2009 | Tekijä = Simola, M. (toim.) | Vuosi = 2009 | Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Hämeenlinna | Tunniste = ISBN 9789510352434 }}
* Uola, Mikko: ''Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953''. Minerva, Helsinki 2013. ISBN 978-952-492-768-0
| 