Wikipedia

Ero sivun ”Albert Hämäläinen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
18 981 muokkausta
p p
Rivi 3:
Hämäläisen vanhemmat olivat maanviljelijä Kustaa Hämäläinen ja Katariina Kauppinen. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi [[Helsingin yliopisto]]sta vuonna 1905. Hänen aineyhdistelmäänsä sisältyivät [[suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilainen]] kielentutkimus, venäjän kieli ja kirjallisuus sekä slaavilainen filologia. Hämäläinen kuului viimeiseen sukupolveen joka pääsi käymään suomalaisten itäisten heimokansojen, kuten [[mordvalaiset|mordvalaisten]], [[marit|marien]] ja [[udmurtit|udmurttien]], keskuudessa vuosina 1906–1911, ennen kuin [[Neuvostoliitto]] sulki rajansa.
 
Väiteltyään filosofian tohtoriksi vuonna 1913 Hämäläinen opetti vuosina 1914–1924 suomea, venäjää ja englantia [[Hämeenlinnan lyseon lukio|Hämeenlinnan lyseossa]]. Sitä ennen 1910-19121910–1912 hän oli toiminut Helsingin yliopiston venäläisen kirjaston [[amanuenssi]]na ja senaatin ylimääräisenä kielenkääntäjänä 1914. Vuosina 1924–1931 hän oli Arkeologisen komission johtaja ja [[Seurasaaren ulkomuseo|Seurasaaren museon]] johtaja. Vuodesta 1931 vuoteen 1949 Hämäläinen oli suomalais-ugrilaisen kansatieteen [[professori]] Helsingin yliopistossa, tämän aineen [[dosentti]]na hän oli toiminut 1930-1931. Oppituolin virassaan Hämäläinen kritisoi kansatieteen tutkimuksen siihenastista esinepainottuneisuutta ja korosti tapatutkimusta.
 
Hämäläinen tutki muun muassa [[Keski-Suomi|Keski-Suomen]] kansankulttuuria ja rakennuskantaa, Keski-Skandinavian [[metsäsuomalaiset|metsäsuomalaisten]] kulttuuria sekä [[hylkeenpyynti]]ä vanhan kulttuuriperinteen säilyttäjänä.Vuonna 1931 hän kävi tutkimusmatkalla [[Värmlanti|Värmlannissa]].
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_Hämäläinen”