Muinaisista asteekeista on saatu tietoa kirjoitettujen dokumenttien ja säilyneen esineistön muodossa.<ref>Smith 1996, s. 14.</ref> Kirjallisia lähteitä ovat muinaisten asteekkien itsensä kirjoittamat kuvakäsikirjoitukset, espanjalaisvalloittajien tekemät kuvaukset, kronikoitsijoiden kirjoitukset sekä varhaisen siirtomaa-ajan dokumentit.<ref>Smith 1996, s. 1514–15.</ref>
Asteekkien omia käsikirjoituksia on erityyppisiä: suullisen historian avuksi kirjoitettua kuvitettua historiaa, rituaalialmanakkoja, provinssien maksamien suojelurahojen kirjanpitoa, sekä karttoja. Näistä [[Koodeksi|koodekseista]] on säilynyt vain muutama: laajin on ''[[Codex Mendoza]]''.<ref>Smith 1996, s. 14–18.</ref> Hernando Cortés ja jotkut hänen sotilaistaan kuten [[Bernal Díaz del Castillo]] kirjoittivat asteekkivaltakunnan valloituksesta, mutta näitä kuvauksia pidetään osin vääristyneinä ja liioiteltuina.<ref>Smith 1996, s. 18–19.</ref> Valloitusta seuranneina vuosikymmeninä useat espanjalaiset ja asteekkisyntyiset kronikoitsijat kirjoittivat kuvauksia asteekkien kulttuurista. Espanjalaiskronikoitsijoista tunnetuimpia ovat dominikaanipappi [[Diego Durán]] ja munkki [[Bernardino de Sahagún]], ja asteekkisyntyisistä kronikoitsijoista [[Alva Ixtlilxochitl]] ja [[Chimalpahin]].<ref>Smith 1996, s. 19–21.</ref> Kronikoitsijat kuitenkin keskittyivät pääasiassa hallitsijoiden ja ylimystön elämän kuvaamiseen ja siihenkin hyvin yleistävästi.<ref>Smith 1996, s. 21–22.</ref> Siirtomaa-ajan alun hallinnollisista dokumenteista on saatu paljon tietoa tavallisten asteekkien elämästä.<ref>Smith 1996, s. 22–23.</ref> Arkeologit ovat kaivaneet esille asteekkien rakennuksia ja löytäneet jokapäiväistä esineistöä.<ref>Smith 1996, s. 23–2514–25.</ref>
