Ero sivun ”Osmium” versioiden välillä

Osmiumin löysi 1803 [[Smithson Tennant]] liuottaessaan platinaa [[Kuningasvesi|kuningasveteen]]. Tällöin jäi musta aines, jonka hän todisti myöhemmin koostuvan osmiumista ja [[iridium]]ista. Osmiumilla on hyvin käyttökohteita: sitä voidaan käyttää [[Metalliseos|metalliseoksissa]] vahvikkeena sekä muun muassa sähkölaitteissa tai sydämentahdistimissa. Osmium ei ole ihmiselle itsessään haitallista, mutta sen pinnalta haihtuva osmiumtetroksidi on myrkyllinen.

 

Eri yhdisteissä osmiumilla esiintyvät [[hapetusluku|hapetusluvut]] +II, +IV ja +VIII, joista viimeksi mainittu esiintyy [[osmiumtetroksidi]]ssa (OsO₄).<ref name="webelements.com">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.webelements.com/osmium/compounds.html | Nimeke =Osmium compounds | Tekijä =Mark Winter | Julkaisija =webelements.com | Viitattu =15.6.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>

 

Osmiumilla on [[platinaryhmä]]n alkuaineista korkein sulamispiste (3&nbsp;303 kelviniä). Sen kiehumispiste on 5&nbsp;285 kelviniä.<ref name="chemicool.com" />

 

Vuonna 1803 [[Smithson Tennant]] koetti liuottaa [[platina]]a kuningasveteen, jolloin jäljelle jäi musta aines, joka ei liuennut. Happokäsittelyn avulla hän sai eroteltua tästä aineksesta osmiumin lisäksi [[iridium]]ia. Osmium nimettiin sen hajun perusteella: ''osme'' tarkoittaa kreikaksi hajua. Todellisuudessa hajun tuottaa osmiumin oksidi [[osmiumtetroksidi]].<ref name="HS" />

 

Osmium esiintyy platinamalmeissa [[Metalliseos|lejeerinkinä]]. Yleensä osmiumin ja platinan kanssa yhdessä esiintyvät myös [[rodium]], [[rutenium]] ja [[palladium]]. Osmium on lähes aina seoksena [[iridium]]in kanssa. Osmiumia esiintyy [[Venäjä]]llä sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Keskimäärin osmiumia on 1,5 [[ppb]] (massa), joka tekee siitä yhden harvinaisimmista alkuaineista. Yleensä osmiumia saadaan [[nikkeli]]n jalostamisen sivutuotteena, ja sitä tuotetaan vuosittain vain noin 100&nbsp;kg. 100 grammaa puhdasta osmiumia maksaa noin 5&nbsp;430 euroa. Suurin osa osmiumista tuotetaan [[Kanada]]ssa.<ref name="HS" /><ref name="infoplease.com" /><ref name="chemicool.com" /><ref name="chemistryexplained.com" />

 

Työlään perinteisen menetelmän tilalle on kehitetty liuotinuuttomenetelmä, jossa muut metallit saadaan erotettua käyttämällä spesifisiä sopivia komplekseja muodostavia liuottimia. Tämän jälkeen osmium ja rutenium erotetaan tosistaan oksideina.<ref name="kirk-othmer" /><ref name="ullmann" />

 

 

Osmiumia ei voida sulattaa ja muokata samalla tavalla kuin muita metalleja, joten sen käyttö jää melko vähäiseksi. Osmiumia käytetään esimerkiksi täytekynien kärkiin, sähkölaitteisiin, instrumenttien kärjissä sekä [[kompassi|kompasseissa]]. Aikoinaan sitä käytettiin myös [[hehkulamppu]]jen hehkulangoissa. Osmiumlankaiset lamput kuitenkin hajosivat helposti, minkä vuoksi se korvattiin pian [[tantaali]]lla ja [[volframi]]lla. Osmiumia on käytetty myös [[sormenjälki]]en etsimiseen, sillä osmium reagoi pienenkin rasvamäärän kanssa.<ref name=HS /><ref name="chemicalelements.com">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.chemicalelements.com/elements/os.html | Nimeke = Basic Information | Tekijä =Yinon Bentor | Julkaisija = chemicalelements.com | Viitattu =15.6.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lenntech.com/periodic/elements/os.htm | Nimeke =Osmium - Os | Julkaisija = lenntech.com | Viitattu =15.6.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>

Osmiumtetroksidi on ainoa osmiumin yhdiste, jolla on kaupallista merkitystä. Osmiumtetroksidiksia voidaan käyttää orgaanisessa kemiassa katalyyttinä, kun [[kaksoissidos|kaksoissidoksesta]] halutaan [[dioli]]. Osmiumia voidaan käyttää myös [[Ammoniakki|ammoniakin]] syntetisoinnin katalyyttinä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.chem.ucalgary.ca/courses/350/Carey5th/Ch15/ch15-3-3.html | Nimeke =Hydroxylation of Alkenes | Tekijä = Ian Hunt | Julkaisija = University of Calgary | Viitattu =15.6.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref name="chemistryexplained.com" />

 

Osmiumilla on useita stabiileja isotooppeja. Suurin osa luonnossa esiintyvästä osmiumista on isotooppia ¹⁹²Os, jonka osuus on 41 % kaikesta osmiumista. Muita yleisiä ovat ¹⁹⁰Os, ¹⁸⁹Os ja ¹⁸⁸Os. Osmiumin ytimessä on 76 protonia, ja neutronien määrä vaihtelee 86:n ja 120:n välillä.<ref name="ie.lbl">{{Verkkoviite | Osoite = http://ie.lbl.gov/education/parent/Os_iso.htm | Nimeke =Isotopes of Osmium (Z=76) | Julkaisija = ie.lbl.gov | Viitattu =15.6.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref>

{|

|}

 

Osmium itsessään ei ole myrkyllistä, mutta sen palamistuote osmiumtetroksidi on myrkyllistä. Osmiumtetroksidia haihtuu metallisen osmiumin pinnalta korkeissa lämpötiloissa tai kun metallinen osmium on jauheena. Jo 0,11 mg osmiumtetroksidia kuutiometrissä voi aiheuttaa päänsärkyä sekä ärsytystä silmissä, iholla ja hengitysteissä.<ref name="HS" />

 

{{Huomiolista}}