Ero sivun ”Viipurin Taiteenystävät” versioiden välillä

Ajatukset ja toiveet taidemuseosta olivat jatkuvasti esillä Viipurin Taiteenystävien piirissä. Yhdistyksen ehdotuksen pohjalta Viipurin kaupunginvaltuusto teki vuonna 1928 päätöksen taidemuseon ja piirustuskoulun yhteisestä uudisrakennuksesta. Rahoitus tuli yhdistyksen lahjoitusrahastoista, kaupungin antamasta 650 000 markan avustuksesta (ehtona oli, että taidemuseon tulee kaupungin omistukseen). Lisäksi yhdistys haki valtion rahoitusta raha-arpajaisten voittovaroista 300 000 mk. Työt alkoivat kesäkuussa 1929 ja syyskuussa rakennus oli jo vesikatossa. Rakennuksen suunnitteli silloinen VTY:n sihteeri, arkkitehti Uno Ullberg (1879–1944). Uno Ullbergin suunnitelmat kypsyivät useiden luonnoksien myötä 1920-luvun loppuvuosina klassismista funktionalismiin. Epäsymmetrinen kahteen siipeen jakautuva rakennus nousi Pantsarlahden bastionille taiteen temppeliksi. Portaikosta ylös noustessa taidemuseo oli vasemmalla ja piirustuskoulu oikealla. Keskelle jäi aukio ja kaarevan pylväikön läpi avautui näkymä merelle satamarakenteiden yli. Kauan odotettu Viipurin taidemuseo ja taidekoulu avattiin 12. lokakuuta 1930 juhlallisesti tasavallan presidentti [[Lauri Kristian Relander|Lauri Kristian Relanderin]] länsäollessa. Yhdistyksen silloinen puheenjohtaja [[Leo Hackman]] luovutti kultaisen avaimen kerä taidemuseon Viipurin kaupungille vihkiäistilaisuudessa.

Sotavuosien ajan yhdistyksen teokset olivat muiden Viipurin taidemuseosta evakuoitujen teosten ohella varastoituna Rautalammilla Peuran museossa. Säilyneiden evakuointiin liittyvät pakkauslistat kertovat, että teoksia lähti luetteloituna 168 kappaletta. Mutta koko totuus ei ole näissä listoissa, sillä tällä hetkellä maamme taidemuseoissa on enemmän teoksia Viipurin taidemuseosta, kuin listaukset luettelevat. VTY:n teoksista ei ilmeissestiilmeisesti ole säilynyt kokonaisinventointiluetteloita sotaa edeltävältä ajalta (mahdollisesti sellainen on olemassa jossakin, mutta ei ole tiedossa), joten useista eri lähteistä vertaillen ja yhdistäen, on päädytty siihen, että VTY:n teoksista 54 oli pakkauslistojen piirissä. Evakuoinnissa tuli Rautalammille näiden listattujen teosten lisäksi 19 yhdistyksen teosta. Yhteensä 73 Viipurin Taiteenystävien teosta saatiin pelastettua. Kaksi evakuoitua teosta katosi ilmeisesti 1950-luvulla. Kokonaisuudessaan yhdistyksen taidekokoelmasta katosi/tuhoitui 29 teosta. Tiedetään, että taidemuseolle jäi evakuoimatta jonkin verran teoksia, jotka kaikki havaittiin kadonneeksi, kun Lindquist ja vahtimestari Muje kävivät tarkastamassa taidemuseon raunioita syksyllä 1942. Taidemuseo oli tuhoutunut talvisodan pommituksissa pahoin ja ilmeisesti pommituksissa tuhoutui osa sinne jääneistä teoksista. Lisäksi Muje oli kätkenyt osan teoksista kellariin.