Ero sivun ”Ekosysteemi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) laajennetaan vähän |
PtG (keskustelu | muokkaukset) energian virtauksesta osio |
||
Rivi 20:
Maapallon maa-alueiden nettoperustuotanto 110–120 miljardia tonnia orgaanista ainesta vuodessa. Merien tuotto on noin puolet siitä, 50–60 miljardia tonnia. Maan perustauotnto kasvaa yleensä siirryttäessä pohjoisesta tai etelästä kohti [[päiväntasaaja]]a. Suurimmmillaan se on kääntöpiirien välissä, vaikka esimerkiksi resurssipulan vuoksi [[Sahara]]ssa tuotanto on erittäin vähäistä. Järvien perustuotanto kasvaa myös päiväntasaajaa kohti mentäessä, mutta merissä tällaista muutosta ei ole havaittavissa.<ref name="hanski432"/>
== Energian virtaus ==
[[Energia]] virtaa ekosysteemeissä sen läpi. Useimpiin ekosysteemiehin energia tulee auringon valon [[säteily]]energiana, jonka yhteyttävät kasvit muuttavat [[Kemiallinen energia|kemialliseksi energiaksi]].<ref name="energiavirtaus">{{Verkkoviite | Osoite = http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/bi/bi1/4_ekosysteemi/05_energianvirtaus?C:D=hRys.hQOg&m:selres=hRys.hQOg| Nimeke = Energian virtaus ekosysteemissä| Julkaisu = Internetix| Julkaisija = Otavan Opisto | Viitattu = 25.2.2017 }}</ref>
Energia kulkee pääosin alemmalta [[trofia]]tasolta ylemmälle saalistuksen takia, mutta osa energiasta palaa [[Hajottaja|hajottajille]] eliöiden kuoleman ja [[uloste]]en takia. Eliöt kuluttavat saamaansa energiaa soluhengitykseen, kasvamiseen ja lisääntymiseen.<ref name="hanski434">Hanski, et al., s. 434.</ref> Lisäksi osa energiasta hukkuu [[lämpöenergia]]na ympäristöön, joten ekosysteemi tarvitsee jatkuvasti uutta energiaa.<ref name="energiavirtaus"/>
Trofiatasolta toiselle siirtyvän energian määrää riippuu siirtotehokkuudesta, johon vaikuttavat kulutus-, assimilaatio- ja tuotantotehokkuus. Kulutustehokkuudella tarkoitetaan sitä osuutta trofian energiasta, joka kulutetaan seuraavalla tasolla.<ref name="hanski434"/> Assimilaatiotehokkudella kuvataan osuutta, joka siirtyy trofiatasolla eliöiden kasvuun ja muuhun toimintaan. Kasvinsyöjillä se on yleensä noin 20–50 prosenttia, koska eläimet eivät ole kovinkaan tehokkaita käyttämään kasvimateriaalia. Lihansyöjillä se puolestaan on noin 80 prosenttia. Tuotantotehokkuudella puolestaan tarkoitetaan sitä osuutta assimiloidusta energiasta, joka muuttuu biomassaksi.<ref name="hanski435">Hanski, et al., s. 435–436.</ref>
Trofiatasolta toiselle siirtyvää kokonaisenergiaa kuvastaa energiansiirtotehokkuus, joka on kaikkien edellä mainittujen osatehokkuuksien tulo. Siirtotehokkuus on yleisen käsityksen mukaan vain noin 10 prosenttia, joten jokaisella tasolla häviää noin 90 prosenttia energiasta. Siirtotehokkuutta kuvataan niin sanotulla [[energiapyramidi]]lla. Samanlainen suhde on myös biomassalla, joten ekosysteemissä ylemmällä trofiatasolla on noin 10 prosenttia sen alapuolella olevan tason biomassasta. Kymmenen prosentin sääntö on hyvin karkea, sillä vaihtelu on eri ekosysteemien välillä suurta.<ref name="hanski435"/><ref name="energiavirtaus"/>
== Ihminen ja ekosysteemit ==
| |||