Ero sivun ”Viipurin Taiteenystävät” versioiden välillä

Piirustuskoulun seuraavat luokkahuoneet saatiin vuosiksi 1911–1930 Torikadun ja Linnankadun kulmatalon kolmanteen kerrokseen. Uno Ullberg oli saanut rakennuttajalta suostumuksen suunnitella yläkerran tilat piirustuskoulun tarpeita vastaaviksi. Sinne rakennettiin kolme tilavaa, valoisaa kattoikkunoin varustettua luokkahuonetta ja opettajan asunto. Nämä huoneet toimivat myös näyttelytiloina koulun lomien aikana mm. yhdistyksen vuosinäyttelyt järjestettiin siellä. Huoneiden käyttökelpoisuus ja merkitys viipurilaisena näyttelyhuoneistona tuli selville jo ensimmäisen näyttelyn myötä joulukuussa 1911. Yhdistyksen näyttelytoiminnalla ja piirustuskoululla oli merkittävä rooli omassa kotikaupungissaan taiteen sanoman levittäjänä suuremmalle piirille.<ref name= valkonen />

 

Pitkällinen haave oman piirustuskoulun rakentamisesta mahdollistui vuorineuvos [[Seth Sohlberg|Seth Sohlbergin]] suurlahjoituksen (noin 600 000 markkaa)myötä vuonna 1917. Lahjoitukseen kuului tontti [[Linnoitus (Viipuri)|Linnoituksen]] kaupunginosasta, rahaa rakennuskustannuksiin ja koulun ylläpitoa varten. Sohlbergin lahjoitussumman suuruus perustui Uno Ullbergin laatimiin suunnitelmiin ja kustannuslaskelmiin. Taidemuseo-hanke eteni myös samanaikaisesti. Lahjoituksia oli kertynyt huomattavasti ja samoin rahaston arvon kasvamiseen uskottiin. Oletus oli, että näillä summilla pystyttäisiin kattamaan taidemuseon rakennuskustannukset ja mahdollisesti myös sen tulevaa ylläpitoa. Tavoitteena oli aloittaa molempien rakennustyöt heti I maailmansodan päätyttyä. Mutta I maailmansodan jälkeinen inflaatio vei lahjoitusrahastoilta pohjan pois. Ja koko uudisrakennussuunnitelmaa jouduttiin siirtämään tulevaisuuteen. Toisaalta Suomen itsenäistyminen kansalaissodan jälkeen antoi vapauden myös järjestää taide- ja kulttuurielämä uudelle pohjalle. Taide-elämä palasi Viipurissakin pienen tauon jälkeen lähes ennalleen.<ref name= valkonen />

 

Suurlahjoittaja Seth Sohlberg (1856–1918) kuoli kansalaissodan aikana tammikuussa. Hänen testamenttinsa luettiin vasta sodan jälkeen, ja se sisälsi 5,8 miljoonan markan lahjoitukset kulttuurille muun muassa [[Åbo Akademi|Åbo Akedemille]], [[Svenska litteratursällskapet i Finland|Svenska Litteratursällskapetille]], [[Suomen Tiedeseura|Suomen Tiedeseuralle]], [[Suomen Historiallinen Seura|Suomen Historialliselle Seuralle]] ja Viipurin Taiteenystäville lisää 400 000 markkaa jo aikaisemman lahjoituksen lisäksi. Näin syntyneistä VTY:n lahjoitusrahaston korkovaroista voitiin aloittaa kunnollisten oppilasstipendien (1500 mk, 3500 mk) jako koulun oppilaille, sillä aikaisemmat stipendit olivat olleet pieniä (50 ja 350 mk). Stipendejä saivat muun muassa [[Olli Miettinen]], [[Lauri Välke]], [[Eva Gyldén]], [[Väinö Kunnas]], [[Jalmari Lankinen]], [[Väinö Rautio]] ja [[Eero Lehikoinen]].<ref name= valkonen />

 

Ajatukset ja toiveet taidemuseosta olivat jatkuvasti esillä Viipurin Taiteenystävien piirissä. Yhdistyksen ehdotuksen pohjalta Viipurin kaupunginvaltuusto teki vuonna 1928 päätöksen taidemuseon ja piirustuskoulun yhteisestä uudisrakennuksesta. Rahoitus tuli yhdistyksen lahjoitusrahastoista, kaupungin antamasta 650 000 markan avustuksesta (ehtona oli, että taidemuseon tulee kaupungin omistukseen). Lisäksi yhdistys haki valtion rahoitusta raha-arpajaisten voittovaroista 300 000 mk. Työt alkoivat kesäkuussa 1929 ja syyskuussa rakennus oli jo vesikatossa. Rakennuksen suunnitteli silloinen VTY:n sihteeri, arkkitehti Uno Ullberg (1879–1944). Uno Ullbergin suunnitelmat kypsyivät useiden luonnoksien myötä 1920-luvun loppuvuosina klassismista funktionalismiin. Epäsymmetrinen kahteen siipeen jakautuva rakennus nousi Pantsarlahden bastionille taiteen temppeliksi. Portaikosta ylös noustessa taidemuseo oli vasemmalla ja piirustuskoulu oikealla. Keskelle jäi aukio ja kaarevan pylväikön läpi avautui näkymä merelle satamarakenteiden yli. Kauan odotettu Viipurin taidemuseo ja taidekoulu avattiin 12. lokakuuta 1930 juhlallisesti tasavallan presidentti [[Lauri Kristian Relander|Lauri Kristian Relanderin]] länsäollessa. Yhdistyksen silloinen puheenjohtaja [[Leo Hackman]] luovutti kultaisen avaimen kerä taidemuseon Viipurin kaupungille vihkiäistilaisuudessa.