Ero sivun ”A. A. Granfelt” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laaj Sulkusen kirjan per |
p loogisempi järjestys |
||
Rivi 5:
| kuvakoko = 180px
| kuvateksti =
| syntymäpäivä = [[26. heinäkuuta]] [[1846]]
| syntymäpaikka = [[Hausjärvi]]
| kuolinpäivä =
| kuolinpaikka = [[Mäntyharju]]
| ammatti = Kansanvalistusseuran sihteeri<br />Raittiuden Ystävien esimies<br />valtiopäiväedustaja
| aktiivisena =
Rivi 22:
| lapset = [[Eino Kuusi]]<br />[[Aarne Kuusi]]<br />[[Ilmari Kuusi]]<br />[[Sakari Kuusi]]<br />Arvo Kuusi<br /> Lyyli Hertta Maria Granfelt<br />Helmi Lydia Maria Granfelt<ref name="KB"/>
}}
'''Aksel August Granfelt''' ([[26. heinäkuuta]] [[1846]] [[Hausjärvi]] – [[23. helmikuuta]] [[1919]] [[Mäntyharju]])
==Nuoruus ja perhe
A. A. Granfelt kuului [[Granfelt]]in aatelissukuun,<ref name="suku">{{Kansallisbiografia|id=6634|nimi=Granfelt (1500–). |tekijä=Autio, Veli-Matti |ajankohta=8.6.2004}}</ref> ja hänen vanhempansa olivat [[teologia]]n professori [[Axel Fredrik Granfelt]] sekä Agatha Fredrika Nordensvan. Hän vietti lapsuutensa [[Ryttylän kartano]]ssa Hausjärvellä mutta joutui muuttamaan [[Helsinki]]in yhdeksänvuotiaana äitinsä kuoltua. Granfelt kirjoitti ylioppilaaksi [[Helsingin yksityislyseo]]sta vuonna 1866 ja aloitti lääketieteen opinnot. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1871 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1878, mutta ei koskaan harjoittanut lääkärin ammattia.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|nimi=Granfelt, Aksel August (1846–1919). |id=4812|tekijä=Sulkunen, Irma |ajankohta=2.11.1999}}</ref>
Granfelt meni kesällä 1878 naimisiin kansakoulunopettaja [[Mandi Granfelt|Mandi Cantellin]] kanssa, joka tuli myös tunnetuksi kansanvalistajana ja kirjailijana. Heillä oli seitsemän lasta, joista viisi aikuisiksi elänyttä poikaa suomensivat kaikki sukunimensä Kuuseksi. Heihin kuuluivat professori [[Eino Kuusi]], vakuutusneuvos [[Aarne Kuusi]], rovasti ja kirjailija [[Ilmari Kuusi]] sekä professori [[Sakari Kuusi]].<ref name="KB" /><ref name="suku" />
==Vaikutus Kansanvalistusseurassa ja muissa kansalaisjärjestöissä==
Kotinsa ruotsinkielisestä taustasta huolimatta Granfelt omaksui [[fennomania]]n aatteen ja suomen kielen. Hän kannatti fennomaanien kansansivistysihanteita ja omistautui rahvaalle suunnatun valistustyön kehittämiselle. Granfeltin tavoitteena oli suomalaisten kansallinen yhdentyminen, jota palvelemaan erilaiset sivistyslaitokset oli hierarkkisesti asetettava. Hän haki syksyllä 1878 neljä vuotta aiemmin perustetun Kansanvalistusseuran sihteerin tointa, joka oli vapautunut [[Jaakko Päivärinta|Jaakko Päivärinnan]] jouduttua eroamaan. Granfelt valittiin tehtävään ja hän uudisti nopeasti järjestön toiminnan. Yhdistyksen kustannustoiminta kasvoi valtavasti. [[Viro]]sta hän keksi kansallisten [[Laulujuhlat|laulujuhlien]] idean, jonka päätti tuoda myös Suomeen. Suomen ensimmäiset laulujuhlat järjestettiin Kansanvalistusseuran vuosijuhlien yhteydessä [[Jyväskylä]]ssä vuonna 1884, minkä jälkeen niitä pidettiin vuoden tai kahden välein eri puolilla maata.<ref name="KB" />
Granfelt oli myös edustajana säätyvaltiopäivillä, jossa hän ajoi alkoholilainsäädännön muutoksia sekä kansansivistystyön laajentamista valtion tuella.<ref name="KB" /> Lisäksi hän oli [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n arkistojen ja kirjavarojen hoitaja vuosina 1879–1896.<ref name="ym" />▼
==Raittiusliikkeen perustaminen==▼
Granfelt rakensi Suomeen myös raittiusliikkeen valtakunnallisen organisaation, joka kansainvälisistä esikuvista huolimatta kytkeytyi ensisijaisesti fennomaanien strategiaan. Tavoitteena oli kansalaisten kasvattaminen ja yhteenliittäminen ylhäältäpäin johdetun järjestötoiminnan avulla. Granfelt perusti vuonna 1883 Helsingissä Raittiuden Ystävät -seuran aiemman [[Kohtuuden Ystävät|Kohtuuden Ystävien]] seuraajaksi ja se laajennettiin 1888 samannimiseksi valtakunnalliseksi organisaatioksi. ▼
Raittiuskysymys kietoutui 1900-luvun alkupuolelle asti työväenluokan olojen parantamiseen. Ajateltiin, että työväenluokka voidaan sitoa yhteiskuntaan ja sen arvomaailmaan vasta kun sille annetaan äänioikeus ja yksityisomaisuutta. Työväenhenkisen raittiusliikkeen keulakuvaksi nousi [[Matti Helenius-Seppälä]], joka alkoi vuodesta 1893 vaatia Raittiuden Ystävien toiminnan uudistamista. Asia henkilöityi Granfeltin ja Helenius-Seppälän väliseksi riidaksi erityisesti vuodesta 1897 alkaen. Granfelt piti Helenius-Seppälää yli-innokkaana ja työläistaustaisena nousukkaana. Vuonna 1902 Granfelt vetäytyi Suomen raittiusliikkeen johdosta ja hänen tilalleen tuli puoluepoliittisesti sitoutunut [[Väinö Voionmaa]].<ref name=sul />▼
▲Granfelt rakensi Suomeen
▲Granfelt oli myös edustajana säätyvaltiopäivillä, jossa hän ajoi alkoholilainsäädännön muutoksia sekä kansansivistystyön laajentamista valtion tuella.<ref name="KB" /> Lisäksi hän oli [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n arkistojen ja kirjavarojen hoitaja vuosina 1879–1896.<ref name="ym" />
▲Raittiuskysymys kietoutui 1900-luvun alkupuolelle asti työväenluokan olojen parantamiseen. Ajateltiin, että työväenluokka voidaan sitoa yhteiskuntaan ja sen arvomaailmaan vasta kun sille annetaan äänioikeus ja yksityisomaisuutta. Työväenhenkisen raittiusliikkeen keulakuvaksi nousi [[Matti Helenius-Seppälä]], joka alkoi vuodesta 1893 vaatia Raittiuden Ystävien toiminnan uudistamista. Asia henkilöityi Granfeltin ja Helenius-Seppälän väliseksi riidaksi erityisesti vuodesta 1897 alkaen. Granfelt piti Helenius-Seppälää yli-innokkaana ja työläistaustaisena nousukkaana.<ref
== Teoksia ==
| |||