Ero sivun ”Jännityskorroosio” versioiden välillä

Materiaalin alttius jännityskorroosiolle on riippuvainen mikrorakenteesta, dislokaatiorakenteesta ja faasien termodynaamisesta stabiilisuudesta. Murtumien ilmenemiseen kuluva aika vaihtelee voimakkaasti materiaalista ja olosuhteista riippuen. Lämpötilan nousu ja aine konsentraatioiden väkevöityminen nopeuttavat yleensä jännityskorroosio murtumien syntymistä ja etenemistä materiaalissa. Jännityskorroosio voi edetä materiaalissa pääsääntöisesti kolmella eri mekanismilla. Raerajoilla etenevässä galvaanisessa jännityskorroosiossa korroosiolla on jännitystä suurempi vaikutus. Jännityskorroosio voi edetä myös aktiivisen liukutason läheisyydessä, jolloin jännityskorroosio heikentää kohtaa kunnes siinä tapahtuu muodonmuutos. Muodonmuutoksen jälkeen syvemmällä oleva materiaali altistuu jännityskorroosiolle, ja sama mekanismi toistuu. Suojaavan oksidikalvon omaavissa materiaaleissa jännityskorroosion eteneminen voi aiheutua siitä että jännitys rikkoo suojakalvon ja sitten alla oleva materiaali altistuu korroosiolle.

 

 

Kuopiossa sijaitsevan [[Rauhalahden kylpylä]]n välikaton romahtaminen vuonna 2003 oli onnettomuustutkintalautakunnan raportin mukaan seurausta kiinnitinlankojen jännityskorroosiosta. Välikaton kiinnitinlangat olivat AISI 304 austeniittista ruostumatonta terästä, jotka altistuivat kloridipitoiselle ilmalle. Vastaavanlaisia onnettomuuksia on tapahtunut myös Sveitsissä 1981 ja Alankomaissa 2001.