Ero sivun ”Kalsiitti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ kuva |
p "Tunniste ="? |
||
Rivi 2:
'''Kalsiitti''' ([[Kalsium|Ca]][[Hiili|C]][[happi|O]]<sub>3</sub>) eli '''kalkkisälpä''' on [[kalsiumkarbonaatti]]a. Se on [[karbonaatti]]ryhmän [[mineraali|mineraaleista]] yleisin.{{lähde}}
Kalsiitin [[kidejärjestelmä]] on trigoninen. [[Kide|Kiteet]] ovat hyvin yleisiä ja saattavat olla hyvinkin monimuotoisia. Kalsiitin yleisin kidemuoto on suippo, kuusisärmäinen [[pyramidi]], jonka joka toinen kulma on terävämpi. Kalsiitti on [[väri]]ltään useimmiten valkoinen, mutta saattaa joskus olla kellertävän, punertavan tai sinertävän valkoinen.<ref name="geologia.fi">[http://www.geologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=187&Itemid=138 Geologia.fi: Kalsiitti]</ref> Joskus väri on myös harmaata tai jopa mustaa. Kiilto on lasikiilto ja viirun väri on valkoinen. Epäpuhtaudet saattavat aiheuttaa värillisenkin viirun. [[Kovuus]] on 3 Mohsin asteikolla<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Antti Kivinen, Osmo Mäkitie | Nimeke = Kemia | Sivu = 325 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1988 | Tunniste = ISBN 951-1-10136-6}}</ref> ja [[ominaispaino]] on 2,6–2,8 g/cm³.{{lähde}}
Kalsiitti muodostaa yksinään kivilajin, [[Kalkkikivi|kalkkikiven]]. Kalsiitin ollessa ainoana päämineraalina, kyseessä on kalsiittinen kalkkikivi eli [[kalsiittikivi]]. Kalsiittia esiintyy yleensä kallioiden raoissa ja onkaloissa.<ref name="geologia.fi" /> Suomessa sitä esiintyy ainakin [[Lohja]]lla ([[Tytyrin kaivos]]), [[Särkisalo]]ssa, [[Kolari]]ssa, [[Parainen|Paraisilla]], [[Lappeenranta|Lappeenrannassa]] ja [[Kerimäki|Kerimäellä]].<ref name="geologia.fi" />
| |||