Ero sivun ”Westend” versioiden välillä

 

Westendin alueen omisti ja kaavoitutti Hagalundin kartanon isäntä, lääketieteen lisensiaatti ja [[tennis]]mestari [[Arne Grahn]],<ref name="lara">Rahikainen, Lauri: [http://leevi.kapsi.fi/vk/otaniementarina.html ''Kauan, kauan, kauan, sitten Otaniemessä''], Polyteekkari 7/2002</ref> jonka mukaan on nimetty puistotie. Kaavoitustyön teki [[Ragnar Gustafsson]] vuonna 1934.<ref>[http://www.prowestend.fi/@Bin/113483/Westendin+historiaa.pdf Katsaus Westendin historiaan (s. 3)] Viitattu 28.4.2013.</ref> Westendin katuverkko on nykyisinkin lähes identtinen Gustafssonin 1930-luvun kaavan kanssa. Westendin uudisrakentaminen on paljolti edennyt vanhaa rakennuskantaa purkamalla jolloin alkuperäinen kaava on säilynyt.

Westendin kehitys liittyy läheisesti yhteen sen pohjoispuolelle rakennetun Tapiolan puutarhakaupungin synnyn kanssa. Grahn teetti vuonna 1945 [[Otto-Iivari Meurman]]illa vastaavanlaisen suunnitelman Hagalundin maille rakennettavaksi n. 12 000 asukkaan "kaupungiksi" ja 1950-luvun alussa hän myi alueen Väestöliitolle, joka osti sen perustettavan säätiön (Asuntosäätiö) lukuun. Westendin rakenne perustui Meurmanin ideaaliin englantilaisesta puutarhakaupungista kun taas Tapiolaa alettiin kehittää Asuntosäätiön johtajan [[Heikki von Hertzen]]in ja nuoremman arkkitehtipolven ([[Aarne Ervi]], [[Viljo Revell]], [[Markus Tavio]]) johdolla kohti uudenlaista kaupunkinäkemystä.