|
== Lapsuus ja nuoruusvuodet ==
Maanviljelijäperheeseen syntyneen Peltosen vanhemmat olivat ''Juho'' ja ''Maria Peltonen''. PerheessäMaanviljelijäperheessä oli seitsemän lasta, joista Vihtori oli nuorin. Vihtorin syntymän aikoihin hänen vanhempansa olivat vuokraviljelijöinä Maria Peltosen kotitilalla Askolassa, mutta Vihtorin nuoruusvuosinamyöhemmin perhe rakensi uuden ''Niemenpelto''-nimisen talon, joka ontoimii nykyisin Linnankosken museona Askolassa.
Vihtori Peltonen kävi vuosina 1877–1882 Askolan kansakoulun hyvällä menestyksellä. Tämän jälkeen hän työskenteli talvet metsätöissä ja oli keväisin tukinuitossa [[Porvoonjoki|Porvoonjoella]]. Vuosina 1888–1890 Peltonen kävi [[Jyväskylän seminaari]]a, jota hän ei kuitenkaan suorittanut loppuun. Hän oli sitten vuoden verran porvoolaisen kustantamon [[WSOY|Werner Söderströmin]] palveluksessa, kunnes joutui marraskuussa 1891 lähtemään suorittamaan kaksivuotista asepalvelusta. Armeijassa Peltonen oli ensin kirjurina ja sitten välskärinoppilaana. Hän toimi armeija-aikanaan myös [[Suometar|''Suometar'']]-lehden kirjeenvaihtajana ja herätti jo huomiotatuolloin lehdessä julkaistuillahuomiota kirjoituksillaan. Peltonen opiskeli myös ruotsia, tanskaa ja saksaa näinä vuosina.
== Uusimaa-lehden toimittajana ==
Peltosen päästyä armeijasta syksyllä 1893 hänen entinen työnantajansa Werner Söderström tarjosi hänelle toimittajan paikkaa perusteilla olleesta ''[[Uusimaa (sanomalehti)|Uusimaa]]''-lehdestä. Peltonen kiersikin sitten Itä-Uudenmaan pitäjissä hankkimassa asiamiehiä, kirjeenvaihtajia ja uusia tilaajia tälle lehdelle. Lehden toimitus sijaitsi Porvoossa, jonkaja sen näytenumero ilmestyi 8. joulukuuta 1894. LehdenPeltonen toimitusotti sijaitsilehdessä Porvoossarohkeasti jakantaa Peltonenajankohtaisiin käsittelikysymyksiin lehdessäja käsitteli muun muassa [[Kielikysymys|kielikysymystä]] sekä [[Torppariongelma|torppari]]- ja [[Työväenaate|työväenkysymystä ottaen rohkeasti kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin]].
Peltonen oli mukana perustamassa Porvooseen suomenkielistä oppikoulua, joka aloitti toimintansa syksyllä [[1895]] [[Linnankosken lukio|Porvoon Suomalaisen Yhteiskoulun]] nimellä (nykyisin Linnankosken lukio), sekä vuonna [[1896]] ''Porvoon Suomalaiset'' -yhdistystä, joka keskittyi suomalaisuuden edistämiseen ja suomen kielen käytön helpottamiseen. Muita hankkeita, joiden käynnistämisessä Peltonen oli mukana, olivat muun muassa Porvoon [[Kansallis-Osake-Pankki|kansallispankin]] haarakonttori, suomalainenSuomalainen kauppaosakeyhtiö ja ''Uudenmaan läänin maanviljelysseura''.
== Kirjailijan uralle ==
[[Tiedosto:Batalo pri la Domo Heikkilä.jpg|thumb|150px|left|Esperantonkielinen painos ''[[Taistelu Heikkilän talosta|Taistelusta Heikkilän talosta]]''.]]
Peltonen meni naimisiin 1899 Porvoon yhteiskoulussa opettajattarena toimineen neiti [[Ester Peltonen|Ester Druggin]] kanssa, ja perheeseen syntyi neljä lasta. Näihin aikoihin Peltonen irtisanoutui ''Uusimaa''-lehden palveluksesta, koska hän halusi keskittyä omiin kirjallisiin töihinsä. Peltonen muutti perheineen Porvoosta ja asui sitten useilla paikkakunnilla ympäri Suomea, kuten [[Karinainen|Karinaisissa]], jossa hän asui yli kaksi vuotta, [[Lapinlahti|Lapinlahdella]] [[Alapitkä]]n kylässä, Turun läänin [[Koski Tl|Koskella]], [[Salo]]n seudulla, [[Halikko|Halikossa]] ja [[Haukivuori|Haukivuorella]]. Karinaisista[[Karinainen|Karinaisissa]] hän asui yli kaksi vuotta ja sieltä muuttaessaan 1902, hän alkoi käyttää Johannes Linnankoski -nimeä. Kesät heperhe viettivätvietti joko Peltosen kotiseudulla Askolassa tai [[Nurmes|Nurmeksessa]] isän Erkki-veljensäveljen luona, joka toimi siellä kansakoulunopettajana. Peltonen hankki näinä vuosina tuloja perheelleen suomennos- ja toimitustöillä.
Peltonen julkaisihankki vuonnanäinä vuosina tuloja perheelleen suomennos- ja toimitustöillä. Vuonna 1903 hän julkaisi kuitenkin ensimmäisen kaunokirjallisen teoksensa,: [[Raamattu|Raamatusta]] aiheensa saaneen näytelmän ''Ikuinen taistelu''. Hän julkaisi, tämän näytelmän jakuten kaikki muutkin tulevattulevatkin teoksensa, Peltonen julkaisi salanimellä ''Johannes Linnankoski''. Esikoisteos sai hyvän vastaanoton ja Peltonen sai siitä [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n palkinnon.
Vuonna 1905 ilmestyi vielä suuremman menestyksen saanut romaani ''[[Laulu tulipunaisesta kukasta (romaani)|Laulu tulipunaisesta kukasta]]'', joka varsinaisesti nosti Linnankosken nimen kuuluisuuteen. Romaanin miljöönä oli kirjailijan kotiseutu, Askolan pitäjän Vakkolan kylässäkylä ja− esimerkiksi kirjassa kuvattukuvatun Kohisevan kosken esikuvana oli Vakkolan koski. Vakkolan kylään oli sijoitettu myös samana vuonna ilmestyneen novellin ''"[[Taistelu Heikkilän talosta]]'' tapahtumat. Vuosi 1905 oli myös [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakkovuosi]]Taistelu jaHeikkilän Peltonen innostui taas yhteiskunnallisesta toiminnasta ja hän oli pari vuotta aktiivisesti mukana vuonna 1906 perustetun [[Suomalaisuuden Liitto|Suomalaisuuden Liitontalosta"]] toiminnassatapahtumat. Peltonen julkaisi vuonna 1908 vaikeaselkoisena pidetyn näytelmän ''Kirot'', jossa hän teki oman yhteenvetonsa vuosien 1899–1905 tapahtumista Suomessa.
Vuosi 1905 oli myös [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakkovuosi]] ja Peltonen innostui taas yhteiskunnallisesta toiminnasta. Hän osallistui pari vuotta aktiivisesti vuonna 1906 perustetun [[Suomalaisuuden Liitto|Suomalaisuuden Liiton]] toimintaan.
Vuoden 1908 alkupuolella Peltonen teki puoli vuotta kestäneen Euroopan-matkan WSOY:n myöntämän apurahan turvin tutustuen tämän matkan aikana taidenäyttelyihin, teatteriin ja museoihin eri maissa. Heti matkalta palattuaan hän alkoi kirjoittaa uutta romaania, joka ilmestyi 1909 nimellä ''Pakolaiset''. Aiheen romaaniin Peltonen oli saanut asuessaan muutamia vuosia aiemmin Lapinlahden Alapitkällä, Hovin talossa, jonne saapui eräänä päivänä talonostajia pitkän matkan takaa [[Häme]]estä. Pakolaiset-romaania pidetään parhaimpana Linnankosken teoksista. ▼
Peltonen julkaisi vuonna 1908 vaikeaselkoisena pidetyn näytelmän ''Kirot'', jossa teki oman yhteenvetonsa vuosien 1899–1905 tapahtumista Suomessa.
▲Vuoden 1908 alkupuolella Peltonen tekimatkusteli puoli vuotta kestäneen Euroopan-matkanEuroopassa WSOY:n myöntämän apurahan turvin tutustuen tämän matkan aikana taidenäyttelyihin, teatteriin ja museoihin eri maissa. Heti matkalta palattuaan hän alkoi kirjoittaa uutta romaania, joka ilmestyi 1909 nimellä ''Pakolaiset''. Aiheen romaaniin Peltonen oli saanut asuessaan muutamia vuosia aiemmin Lapinlahden Alapitkällä, Hovin talossa, jonne saapui eräänä päivänä talonostajia pitkän matkan takaa [[Häme]]estä. ''Pakolaiset ''-romaania pidetään parhaimpana Linnankosken teoksista.
== Paluu Askolaan ==
[[Tiedosto:Jeftan tytar.jpg|thumb|250px|''Jeftan tytär'' esitetään Yliopiston kulttuurikilpailujen teatteri-illalla.]]
Peltosen perheen kiertolaiselämä päättyi 1909, kun hän osti Askolasta läheltä lapsuudenkotiaan ''Toivola''-nimisen tilan. Askolassa Peltonen oli mukana [[nuorisoseura]]toiminnassa ja, ohjasi harrastelijanäytelmiä ja piti käytöskursseja kyläläisille. Hän kirjoitti täällä vuonna 1911 ilmestyneet näytelmät ''Simson ja Delila'' sekä ''Jeftan tytär'' ja vielävuonna ennen1913 kuolemaansa häneltä ilmestyi 1913ilmestyneen novellikokoelmanovellikokoelman ''Sirpaleita''. Näinä
Toivolan vuosinavuosinaan Peltosella oli myös tekeillä suuri romaanihanke nimeltä ''Kolme Yrjää'', josta hän suunnitteli pääteostaan. Tässä"Kolme Yrjää" -romaanissa oli tarkoitus kuvata suomalaisen rodun vaiheita kolmen veljeksen, ''Eino, Jussi'' ja ''Antero Yrjän'', elämäntarinoitten kautta. Peltosen heikentynyt terveys ja perheen taloudelliset vaikeudet estivät kuitenkin romaanihankkeen valmiiksi saamisenvalmistumisen ja siitä julkaistiin lopulta vain lyhyt katkelma novellissa ''"Hilja, maitotyttö''".
Vuonna 1913 ylirasituksesta ja heikosta terveydestä kärsinyt Peltonen joutui lähtemään hoitoon [[Helsingin Diakonissalaitos|Helsingin Diakonissalaitokselle]]. Hän kuoli siellä [[anemia]]an 43-vuotiaana 10. elokuuta 1913.
Johannes Linnankosken kotimuseo on Askolassa.<ref>[http://www.helsinki.fi/museologia/kirjamatka/askola-Linnankoski.html Johannes Linnankosken nuoruudenkoti] Kirjamatka Suomessa</ref>
* ''[[Laulu tulipunaisesta kukasta (romaani)|Laulu tulipunaisesta kukasta]]'' 1905
* ''Kuinka uutta Suomea rakennetaan'' 1905
* ''[[Taistelu Heikkilän talosta]]'' y.m. kertomuksia, WSOY 1907
* ''Kirot, näytelmä'' 1907
* ''Pakolaiset'' 1908
* ''Hilja, maitotyttö ynnä muita sirpaleita'' 1920
* ''Elämänlanka ja toivioretki'' 1931
*'' Valitut teokset'' 1953, 1971, 1973
== Linnankosken teoksista tehtyjä elokuvia ==
== Kirjallisuutta ==
*Aarne Anttila: ''Vihtori Peltonen – Johannes Linnankoski I''. Porvoo 1921.
*Aarne Anttila: ''Vihtori Peltonen – Johannes Linnankoski II''. Porvoo 1927.
*''Aleksis Kivestä Martti merenmaahanMerenmaahan''. Porvoo 1954.
*Leevi Mäittälä: ''Elämän tulipunakukka''. Porvoo 1979.
*''Suomen kansallisfilmografia''. Osat 2.,3.,5 ja 8. Hki, Edita.
*Teuvo ''Tulio: Levottoman veren antologia''. Toimittanut Sakari Toiviainen .Hki, SKS 2002 <nowiki>ISBN 951-746-333-2</nowiki>
*Veikko Knuutila: ''Johannes Linnankoski aikani Karinaisissa'': KeuruuSuomusjärvi, Veikko Knuutila 2013. <nowiki>ISBN 978-952-93-2460-6</nowiki>
== Aiheesta muualla ==
| 