Ero sivun ”Gamal Abdel Nasser” versioiden välillä

Vuonna [[1939]] hän lähti vapaaehtoisena [[Sudan]]iin vähän ennen [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] puhkeamista. Sodan aikana Nasser ja hänen ystävänsä [[Anwar Sadat]] ottivat yhteyttä [[italia]]laisiin ja suunnittelivat vallankaappausta karkottaakseen [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] Egyptistä. He alkoivat koota ympärilleen [[vallankumous]]ta kannattavia [[nationalismi|nationalistej]]a. Sodan aikana Nasser ei osallistunut taisteluihin, mutta sai kouluttajan viran Kairon sotilasakatemiasta. Seuraavina vuosina hän rekrytoi uusia uudistusmielisiä upseereita ja vuonna 1949 ryhmä otti nimen "vapaatVapaat upseerit.".

RyhmäVapaat muodostuiupseerit armeijan-ryhmä koostui nuorista alle 35-vuotiaista upseereista ja talonpoikais- ja alemmasta keskiluokasta lähtöisin olevista henkilöistäsotilaista. He suunnittelivat Ison-Britannian tukeman Egyptin kuningas [[Faruk]]in syrjäyttämistä vallasta. [[23. heinäkuuta]] [[1952]] Nasser johti sotilasryhmän kuningas Farukia vastaan. Vallankaappaus[[Sotilasvallankaappaus]] nosti valtaan [[Israelin itsenäisyyssota|vuoden 1948 sodan]] sotasankarin [[Muhammad Naguib]]in. Brittien omaisuus kuitenkin jätettiin rauhaan ja entisen kuninkaan sallittiin poistua maasta kunniallisesti ja vahingoittumattomana.

VapaidenVapaat upseerien liikeupseerit muodosti vallankumousneuvoston, jonka johdossa oli Naguib ja varapuhemiehenä Nasser. Pääministerin virka annettiin veteraanipoliitikko [[Ali Mahir]]ille., Vallankumousneuvostolla olijoka kuitenkin vahvoja ideologisia kantoja ja Ali Mahir pakotettiin eroamaan [[7. syyskuuta]] [[1952]], kun hän kieltäytyi tukemasta maauudistusta. Naguib nousi nyt myös pääministeriksi.

Kesäkuussa [[1953]], kun maauudistus oli käynnissä, Naguib ilmoitti monarkian päättämisestä ja julisti itsensä presidentiksi. Nasser ja Naguib ajautuivat pian toisiaan vastaan. Konflikti päättyi Naguibin eroon sekä presidentin että pääministerin virasta [[23. helmikuuta]] [[1954]] ja vallankumousneuvosto julisti Nasserin pääministeriksi. Naguib asetettiin kotiarestiin jossa hän eli aina vuoteen [[1972]] kunnes silloinen presidentti [[Anwar Sadat]] armahti hänet.

Vallankumousneuvosto oli kuitenkin ylittänyt kansansuosionsa ja suuriSuuri joukko kansalaisia protestoi Naguibin puolesta., Pianja pian myös suurin osa neuvostosta kääntyi Nasseria vastaan javallankumousneuvostosta vaati Naguibin palauttamista virkaansa ja vaalien järjestämistä presidentin ja pääministerin valitsemiseksi. Nasser erosi ja Naguib palasi valtaan. Nasser ehti kuitenkin käyttää lyhyttä pääministerikauttaan Naguibin tukijoiden puhdistamiseksi armeijasta ja seuraavan kahdeksan kuukauden aikana vähitellen saikäytännössä poistettuasyrjäytti hänettämän vallasta. Lokakuussa 1954 Naguib viimein erosi ja Nasserista tuli Egyptin tosiasiallinen [[Diktaattori|sotilasdiktaattori]]. Hän oli vallassa seuraavat viisitoista vuotta ilman merkittäviä haastajia. Naguib asetettiin kotiarestiin, jossa hän eli aina vuoteen [[1972]] kunnes silloinen presidentti [[Anwar Sadat]] armahti hänet.

Nasser herätti ensimmäisen kerran tyrmistystä lännessä solmimalla syyskuussa [[1955]] asekaupan [[Tšekkoslovakia]]n kanssa. Länsivallat vetäytyivät patohankkeesta heinäkuussa [[1956]]. Kun [[Yhdysvallat]] ja Yhdistynyt kuningaskunta kieltäytyivät rahoittamasta hanketta , hänNasser päätti kansallistaa [[Suezin kanava]]n ja järjestääkauttakulusta perittyjen maksujen avulla järjestää rahoituksen Assuanin padon rakentamiselle. [[YK:n turvallisuusneuvosto]] kokoontui ja tunnusti Egyptin oikeuden [[Suezin kanava]]an sillä ehdolla, josettä se päästäisi läpi vieraiden maiden alukset.

Lämpimien Neuvostoliiton suhteiden ansiosta Egypti omaksui [[sosialisti]]sia vaikutteita ja määräsi vuoteen [[1962]] mennessä kaikista yrityksistä vähintään 51 % valtiolle. Vierailullaan Neuvostoliitossa 9–269.–26. toukokuuta [[1964]] Nasser vastaanotti [[Neuvostoliiton sankari]]n arvonimen, [[Leninin palkinto|Leninin kunniamerkin]] ja Neuvostoliiton kultaisen tähden. Täydelliseen talouden sosialisointiin Egypti ei kuitenkaan ikinä ryhtynyt ja Nasserin seuraaja [[Anwar Sadat]] palasi [[kapitalisti]]seen järjestelmään.

Nasserin uhkapeli johti vuoden [[1967]] [[kuuden päivän sota]]an. Hän halusi palauttaa Egyptin joukot [[Siinain niemimaa]]lle ja vaati [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n [[Rauhanturvaaminen|rauhanturvajoukkoja]] poistumaan alueelta. [[23. toukokuuta]] [[1967]] Egypti sulki Tiranin salmen[[Tiraninsalmi|Tiraninsalmen]] [[Israel]]in laivoilta ja saartoi [[Eilat]]in sataman, katkaisten Israelin ainoan yhteyden [[Intian valtameri|Intian valtamerelle]]., Israelinja Israel hyökkäsi hyökkäystuhoisasti Egyptiin, [[Jordania]]an ja [[Syyria]]an iski hajalle nämä arabimaat. Sota jatkui [[Suezin kanavasota|rajoitettuna sodankäyntinä]] lähes Nasserin kuolemaan asti. Sodan vuoksihävinneenä Nasser ilmoittitarjoutui erostaaneroamaan virastaan, mukaanmutta kansanprotestoiva protestikansa salli hänen jäädä presidentiksi kuolemaansa saakka. Hän kuoli sydänkohtaukseen syyskuussa [[1970]] pian [[PLO]]n ja [[JordaniaJordanian sisällissota|Jordanian sisällissotaa]]n ,"mustaa syyskuuta", koskevien neuvottelujen jälkeen.